1. yle.fi
  2. Uutiset

Sietämätön kipu ja lapsen vammautuminen pelottavat synnyttäjää

Kun Henna Falck alkoi haaveilla lapsesta, jäyti takaraivossa samaan aikaan pelko. Kuinka kipeää synnytys tekee, selviääkö siitä, saanko tarpeeksi lievitystä kipuun? Henna Falck ei ole ainoa synnytystä pelkäävä nainen – synnytyspelkoisten määrä kasvaa koko ajan.

Kotimaan uutiset
Äiti ja lapsi
Ville Välimäki / Yle

Synnytyksessä pelätään usein sietämätöntä kipua, repeämistä, kontrollin menettämistä, lapsen vammautumista ja joskus jopa töykeää kätilöä. Pelko voi olla lamaannuttavaa ja hallitsematonta.

– Halusin lapsen ja ruvettiin miehen kanssa sitä puhumaan ja suunnittelemaan. Aika nopeasti tuli pelko mukaan kuvioihin ja lähinnä se synnytys, että mitenkä sen kanssa. Kuinka sen kestää, selviääkö siitä, ja saako siihen tarpeeksi kivunlievitystä, sanoo Henna Falck esikoisensa, puolivuotias Timi Kouhia sylissään.

Ensisynnyttäjä ja uudelleen synnyttäjä pelkäävät eri asioita. Ensisynnyttäjä pelkää ponnistusvaiheen kipua, uudelleen synnyttäjällä saattaa puolestaan olla taustalla esimerkiksi traumaattinen edellinen synnytys.

Ehkä aina on pelätty, mutta nyt siitä uskalletaan puhua ja on myös lupa puhua

Sirpa Hasari

– Synnytyspelkoisten määrä on todellakin kasvanut ja kasvaa koko ajan. Syytä on vaikea sanoa. Ehkä aina on pelätty, mutta nyt siitä uskalletaan puhua ja on myös lupa puhua, sanoo kätilö Sirpa Hasari.

– Pelko voi myös olla monisäikeinen. Synnytys pelottaa, mutta taustalla voi olla kaikenlaista muutakin, esimerkiksi psyykkisiä ongelmia, masennusta tai kuormittava elämäntilanne. Onneksi kätilö ei ole yksin. Meillä on lääkärit käytössä, psykiatriset sairaanhoitajat ja akuuttiin kriisiin erikoistunut sairaalapastori, kertoo Hasari.

Hasarin mukaan Hämeenlinnan keskussairaalassa pelkopoli on kerran viikossa ja sinne voidaan ottaa kolme, neljä naista viikoittain.

– Meillä on pelkojen hoitamiseen koulutettu vain neljä kätilöä ja kaksi lääkäriä, että niukassa on. Kysyntää olisi enemmänkin.

Terapiaa ja vertaistuki auttavat pelkoon

Pelko voi johtaa keisarinleikkaukseen tai jopa synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Pelkopotilaiden hoitaminen on muun muassa näistä syistä tärkeää, mutta vaatii aikaa ja työtä.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on kokeiltu ryhmäterapiaa synnytyspelkojen hoitoon. Henna Falck haki ja pääsi mukaan vertaistukea tarjoavaan nuppuryhmään. Nuppuyhmässä oli kuusi pelkäävää äitiä ja he tapasivat kuusi kertaa raskausaikana. Henna Falckille ratkaisevinta oli suun avaaminen.

– Se oli tärkeää, että pääsin siihen nuppuryhmään ja sain puhua asiasta. Siellä oli muitakin pelkääviä äitejä enkä ollutkaan ainoa. Se tuki oli varmaan se ratkaiseva asia.

– Kätilön apu oli myös suuri. Kävimme synnytystä läpi ja kätilön rauhallisuus ja ammattitaito oli todella tärkeää.

Henna Falckilla kesti kuitenkin kauan ennen kuin hän tuli sinuksi pelkonsa kanssa.

– Vasta viimeisillä nuppuryhmän tapaamiskerroilla alkoi tuntua siltä, että ehkä mä tästä selviän.

Sirpa Hasari kertoo, että ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen, vaan äidin ja lapsen turvallisuus ja turvallisuuden tunne on ensisijaista.

Sirpa Hasari, Timi Kouhia ja Henna Falck
Kyllä nyt on pelko voitettu tai kohdattu, kertoo puolivuotiaan Timi-pojan äiti Henna Falck kätilö Sirpa Hasarille.Ville Välimäki / Yle

Kirjoita kirje kätilölle

Kasvava synnytyspelkoisten joukko pakottaa äitiys- ja synnytyspolit etsimään uusia keinoja asian ratkaisemiseksi.

Kätilöjen mielestä yksi helpottava asia on etukäteen tehtävä synnytyssuunnitelma, johon kirjataan toiveet ja pelot. Kätilölle voi myös kirjoittaa kirjeen, jos varsinaista suunnitelmaa ei ole tehty.

– Kirjeessä voi kuvata itseään. Esimerkiksi, että pelkään piikkejä enkä toivo, että niitä esitellään. Kirje ajaa lähes saman asian kuin synnytyspelkosuunnitelman tekeminen.

Hämeenlinnan keskussairaalassa viritellään lisäksi uudelleen myös kummikätilötoimintaa. Kummikätilöt toimivat linkkinä äitien ja terveydenhoitajien välillä synnytysvalmennuksessa ja pelkojen voittamisessa.

– Ajatus on, että neuvolassa voidaan hoitaa vähemmän pelkääviä äitejä ja kummit hoitaisivat paljon pelkääviä, kertoo kätilö Sirpa Hasari.

Kuten monessa muussakin sairaalassa, myös Hämeenlinnassa synnytysosastovierailuja karsittiin pois joitakin vuosia sitten. Nyt Hämeenlinnassa on kuitenkin otettu askeleita taaksepäin.

– Tutustumiset tuotiin takaisin. Kun livenä pääsee katsomaan tänne paikalle ja tapaamaan meitä kätilöitä, niin uskon sen vähentävän pelkoa. Onhan synnytysvalmennuksia netissäkin, mutta ei se ole sama asia, tuumaa Sirpa Hasari.

Samaa mieltä on myös Henna Falck.

– Netistä sitä paitsi löytyy paljon sellaista mässäilyä, joka ei auta asiaa, tietää Henna Falck.

Lopulta: voittajafiilis

Lopulta Henna Falckin synnytys meni aivan suunnitelmien mukaan. Falck kertoo, että synnytys kesti kaikkiaan kolmetoista tuntia, mutta tunnelma oli koko ajan hyvä ja turvallinen.

– Me jopa naureskeltiin lapsen isän kanssa salissa.

Henna Falckilla ei ole vielä suunnitelmia uudesta pikkuihmisestä, mutta jos sellaisen aika koittaa, ei pelko ole ainakaan esteenä.

– Ei ole ei. Kyllä nyt on pelko voitettu tai kohdattu. Tunne synnytyksen jälkeen oli niin helpottunut, ja ihan voittajafiilishän siitä sitten tuli, nauraa Henna Falck.

Lue seuraavaksi