1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Mitä ihmettä? Japanissa on keksitty freimitön elokuva

Goshima Kazuhiron freimitön elokuva ei koostu peräkkäisistä kuvista kuten perinteinen elokuva, vaan siinä hyödynnetään valokuitua. Freimittömällä elokuvalla halutaan kyseenalaistaa nykytekniikan toimintamalleja.

kulttuuri
Goshima Kazuhiro.
Goshima Kazuhiro.Jussi Mankkinen / Yle

Tässä se nyt sitten vihdoin viimein on, elokuvalaite joka omalla oudolla tavallaan kääntää päälaelleen kaikki totutut käsitykset perinteisestä elokuvatekniikasta. Ei freimejä, ei peräkkäisiä kuvia vaan jotakin ihan muuta. Ovatko nämä lyhyet pätkät välähdyksiä menneisyydestä, joka olisi pitänyt olla mutta jota ei ollutkaan, vai ennakoivatko ne tulevaisuutta, joka aukeaa eteemme vielä hieman hämyisenä, juuri heränneenä ja alkutekijöissään olevana?

Vaikea sanoa.

– Elokuvissa on tähän saakka on käytetty freimejä ja paljon yksittäisiä kuvia. Tässä työssä ei ole ollenkaan freimejä ja tämä poikkeaa perinteisestä elokuvasta. Ehkei tämä olekaan elokuva? Oikeastaan haluan esittää katsojalle juuri tämän kysymyksen, videotaiteilija Goshima Kazuhiro toteaa.

Kazuhiro onkin antanut teokselleen nimeksi This may not be a movie eli Tämä ei ehkä ole elokuva.

– Elokuvahan on käsitteenä hyvin epämääräinen asia. Kun sitä tarkastelee vaikkapa erikielisten sanakirjojen kautta, ne antavat elokuvalle eilaisia merkityksiä, ja määrittelykin muuttuu jos verrataan toisiinsa japanin- ja englanninkielisiä sanoja, Kazuhiro sanoo.

Freimitön filmi.
Jussi Mankkinen / Yle

Kapinallista toimintaa

Kazuhiro kertoo aloittaneensa projektinsa pohdiskelemalla animaatioiden ominaisuuksia.

– Kaikki animaatiot ja elokuvat on tehty peräkkäisten kuvien avulla, miksei asioita sitten voisi tehdä toisin? Tällä hetkellä käytämme medialaitteita, teemme niillä kaikenlaisia abstrakteja asioita ja nautimme lopputuloksesta, mutta onko tämä kaikki mennyt jo liian helpoksi ja tavalliseksi?

– Olen miettynyt näitä asioita paljon ja on kiinnostavaa yrittää kyseenalaistaa näiden meille tuttujen medialaitteiden toimintaa ja tekniikkaa, Goshima Kazuhiro kertoo.

Tästä Goshima Kazuhiron keksinnössä juuri on kyse: nykyihmiselle tavallistakin tavallisempi asia, eli jatkuva liikkuvien kuvien tulva teknisine itsestäänselvyyksineen tehdäänkin nyt aivan uudella tavalla.

Heijastus heijastuksen heijastuksesta

Kazuhiron elokuvissa liikkuva kuva heijastuu käsipelillä optisille valokuiduille, jotka taas heijastuvat kamerassa olevalle filmille ja saavat sen valottumaan. Kolmesataakaksikymmentäneljä valokuitua vastaa kolmeasataakahtakymmentäneljää pikseliä. Toistaiseksi freimittömien elokuvien maksimikesto on ollut puoli minuuttia. Niissä on toistaiseksi nähty varsin yksinkertaista toimintaa, kuten kävelyä.

– Elokuvieni informaatiomäärä on sinänsä vähäinen, mutta ne stimuloivat katsojan mielikuvitusta. Näitä elokuvia katsomalla ihmiset voivat nauttia varsin erilaisesta taiteesta.

Freimitön filmi.
Lähikuvaa elokuvastaJussi Mankkinen / Yle

Lumière, Méliès, Kazuhiro?

Freimitön tekniikka avaa myös kiehtovia näkyviä elokuva-alan historiaan ja sitä kautta nykyhetkeenkin: entäpä jos perättäisten kuvien tilalla olisikin jo alunperinkin ollut jotakin aivan muuta?

– Jos tämä laite olisi keksitty sata vuotta sitten kuten Lumièren elokuvakamera, niin millaiseksi tämä olisi voinutkaan kehittyä? On hyvin mahdollista, että tästä olisi tullut valtavirtaa ja tällä tekniikalla olisi myös tehty kokoillan elokuvia.

Kazuhiron luomus on herättänyt huomiota myös taideympyröissä: se palkittiin tänä vuonna Japan Media Arts Festivalilla Excellence Awardilla.

Freimitön filmi.
Suurennuslasi ja valokuitujaJussi Mankkinen / Yle
Lue seuraavaksi