Vanha kulttuuri elää tiukassa – "Pojat puutöihin ja tytöt kutimen varteen -ajattelu pitäisi unohtaa"

Koulun käsitöissä on vallalla edelleen sukupuolijako, vaikka puhe tyttöjen virkkuutöistä ja poikien puutöistä yritettiin lopettaa lähes 20 vuotta sitten. Tämän vahvistaa pitkään käsityön ja käsiteollisuusalojen opetusta seurannut asiantuntija. Ajatteluun haetaan nyt muutosta, kun sukupuolten välinen raja-aita yritetään kaataa kertarytinällä.

ilmiöt
Lankoja korissa
Yle

– Käsityön valinta on vieläkin perinteisesti suuntautunutta: pojat valitsevat teknisen työn ja tytöt tekstiilityön, vaikka niin ei tarvitsisi olla Ennakkoasenteet kuitenkin periytyvät. Esimerkiksi vanhemmat kantavat omaa kokemusta mukanaan ja tarjoavat sitä lapsilleen, vahvistaa Opetushallituksen erityisasiantuntija Heljä Järnefelt.

Muutoksen jarruna ovat hänen mukaansa perinteisesti ajattelevat vanhemmat ja opettajatkin. Vanha ajattelutapa istuu tiukassa, vaikka koulumaailmassa on rummutettu pelkästä käsityöstä jo vuodesta 1998.

– Se on traditio, jota on vaikea rikkoa. Oikeastaan me kaikki olemme kehityksen esteinä. Vaikka ammateissa näkyykin, että tekstiilialalla on miehiä kärkipaikoilla ja taas teknisiltä aloita löytyy vastaavasti naisia, niin kulttuuri muuttuu hitaasti, muistuttaa Järnefelt.

Kuitenkin jo lähes 20 vuotta peruskouluissa opetettava aine on kulkenut melko neutraalisti nimellä käsityö. Tällä hetkellä tytöt ja pojat opiskelevat alakouluissa ensimmäiset neljä vuotta yhtä paljon tekstiili- ja teknistä työtä.

4.–6.-luokkalaiset ovat voineet valita jomman kumman. Joissain harvoissa kouluissa puolet ja puolet -valinta jatkuu läpi alakoulun.

– Hyvin pitkään naiset ovat opettaneet tekstiilitöitä ja miehet teknistä työtä. Sekin ohjaa oppilaiden ylempien luokkien valintoja.

Muutoksen tuulet

Uusi, reilun vuoden kuluttua voimaan astuva opetussuunnitelman peruste pistää opettajat myllertämään ajattelutapaansa.

Jatkossa käsityössä on tarjottava oppimistehtäviä, jotka sisältävät työtapoja teknisestä ja tekstiilityöstä.

Ennakkoasenteet periytyvät. Esimerkiksi vanhemmat kantavat omaa kokemusta mukanaan ja tarjoavat sitä lapsilleen.

Erityisasiantuntija Heljä Järnefelt

– Lapsille annetaan jokin tehtävä. Toteutustavan, tekniikan ja materiaalit saa valita itse.

Aikanaan erillisiksi suunnitellut käsityötilat ovat yksi murheenkryyni.

– Ne hankaloittavat eri työtapojen yhteistyötä. Ja koska tilat on rakennettu kalliilla, ei tätä ongelmaa aivan helposti ratkaista, Järnefelt pohtii.

Ajattelutavan muutosta haetaan jatkossa myös opettajankoulutuksesta. Neljä yliopistoa Suomessa opettaa käsityönopettajia.

– Tulevat opettajat tämän jo osaavat, ja aikaisemmin opiskelleiden pitäisi saada sama oppi.