Koululaisten yksipuolinen kielitaito kaventaa kansainvälisen kaupan mahdollisuuksia - ”Englannin kielellä voidaan ostaa, mutta ei myydä”

Koululaisten kielitaito yksipuolistuu. Koulut päättyvät tällä viikolla, mutta yhä harvempi opinahjon jättävä osaa englannin ja ruotsin lisäksi kolmatta vierasta kieltä. Asiantuntijoiden mukaan asiaan on nopeasti puututtava.

kulttuuri
Kuva sanakirjan sivusta.
Sami Tammi / Yle

Tänä keväänä ylioppilaskirjoituksissa ranskan pitkän oppimäärän kokeeseen ilmoittautui 15 % vähemmän oppilaita kuin viime keväänä. Pitkän saksan kokeeseen ilmoittautui 17 % vähemmän.

– Suomalaiset nuoret puhuvat hyvin niitä kieliä, joita he opiskelevat. Mutta he opiskelevat niin vähän kieliä, että kielitaito ja kielivaranto on kaventunut huolestuttavalla tavalla.

Näin sanoi Ykkösaamussa Suomen kieltenopettajien liiton hallituksen varapuheenjohtaja sekä Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ranskan kielen lehtori Sanna Karppanen.

– Jos nyt ei asialle jotain tehdä, tulevaisuus näyttää todella synkältä.

Viime kevääseen verrattuna lyhyen ranskan ylioppilaskokeeseen ilmoittautui oppilaita 10 % vähemmän, lyhyen saksan kokeeseen 7 % vähemmän.

Ylioppilaskirjoitukset huomioiden kiinostus saksaan on laskenut viidennekseen 1990-luvulta.

– Erityisesti saksan opiskelu on romahtanut kaikista eniten. Ja Saksa on kuitenkin Suomelle tärkeä kauppakumppani myös jatkossa, sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.

Kielet auttavat kaupankäynnissä

Elinkeinoelämän keskusliiton henkilöstö- ja koulutustiedustelu yli tuhannelle yritykselle osoitti vuosi sitten, että englanti kielenä ei yksin riitä yritysten toiminnassa. Suomen suurimpia kauppakumppaneita ovat olleet Venäjä ja Saksa.

– Englannin kielellä voidaan ostaa, mutta ei myydä. Jos halutaan myydä muihin maihin tuotteita, kyllä meidän täytyy osata niiden kieliä ja tuntea maiden kulttuurit, toteaa Sanna Karppanen.

Hänen mielestään saksaa, ranskaa ja venäjää on osattava muun muassa neuvottelutilanteissa.

– Myös kiina ja espanja ovat venäjän ohella kieliä, joita olisi hyvä osata, täydentää Misukka.

– Saksan, ranskan, venäjän tai espanjan opiskelu ei edellytä sitä, että on hyvä oppilas muuten. Se pienikin kielitaito on kuitenkin kielitaitoa. Kieli on myös työelämätaito ja vuorovaikutustaito, sanoo Karppanen.

Kielitaidot jakavat Suomen

Sanna Karppanen ja Heljä Misukka ovat pelkäävät, että kielten opiskelu Suomessa ajautuu harvojen ja valittujen oikeudeksi.

– Kun mennään tuosta Tampereen pohjoispuolelle, niin siellä opiskellaan pääosin enää sitä englantia. Sitten se pakollinen ruotsi. Eikä enää muita kieliä, sanoo Misukka.

– Tämä juuri on hälyttävintä. Suomi on epätasa-arvoinen maa. Kieliä opiskellaan Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, Karppanen toteaa.

Karppasen mukaan yksittäisissä kouluissa rehtori toki voi arvostaa kielten opiskelua.

– Siksi tämä onkin epätasa-arvoista, että se usein kilpistyy rehtorin näkemyksiin. Toisaalta rehtori voi ajatella, että meidän koulussa kymmenellä oppilaalla voidaan perustaa ryhmä. Eivät nämä välttämättä ole kuntakohtaisia asioita.

”Maailma on avoinna”

Lyhyen ja pitkän ranskan ylioppilaskokeeseen ilmoittautui viime keväänä yhteensä 1310 oppilasta, tänä vuonna 1153. Vuonna 2006 ranskan kokeeseen ilmoittautuneita oli vielä 2759.

Tänä keväänä lyhyen ja pitkän saksan kokeeseen ilmoittautui yhteensä 1776 oppilasta, kun viime keväänä heitä oli 2114. Vuonna 2006 keväällä saksan kielen kokeisiin ilmoittautui 5767 oppilasta.

Maailmassa puhuu saksaa äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä. Ranskaa puhuu yli 200 miljoonaa.

– Kielten opiskelijoille maailma on avoinna, sanoo Sanna Karppanen.