Pääkaupunkiseutulaiset ja vieraskieliset asuvat Suomessa yhä ahtaammin

Ahtaasti asuminen yleistyi edelleen viime vuonna pääkaupunkiseudulla. Etenkin vieraskieliset asuvat Suomessa yhä ahtaammin.

talous
Nuori nainen tutustuu asuntoon.
Sanna Heikintalo / Lehtikuva

Tilastokeskuksen mukaan ahtaasti asuvalla tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Tällöin keittiötä ei lasketa mukaan huonelukuun.

Ahtaasti asuvan määrittelyssä ei otetaan liioin huomioon sitä, onko tuo yksi huone sadan neliön huone tai vaikkapa kahdenkymmenen neliön huone.

Jokaiselle ihmiselle kuuluisi oma huone

Määrittelyssä on lähdetty siitä, että jokainen ihminen tarvitsee ympärilleen yhden huoneen omaa tilaa. Tilastosta ei ilmene, montako ihmistä asuu ahtaasti luokitellussa tilassa. Yleensä keskimääräinen henkilöluku ahtaassa tilassa asuvilla on neljä.

Vuonna 1989 Suomessa asui ahtaasti 384 000 asuntokuntaa eli yhdeksäntoista prosenttia asuntokunnista. Viime vuonna vastaava osuus oli enään yhdeksän prosenttia.

Asuntokunnan muodostavat kaikki samasssa huoneistossa asuvat ihmiset.

Pääkaupunkiseudulla on otettu takapakkia

Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien osuus laski aina vuoteen 2005 asti. Sen jälkeen osuus on kasvanut vuosittain.

Viime vuonna pääkaupunkiseudun 534 000 asuntokunnasta asui ahtaasti kymmenen ja puoli prosenttia eli 56 000 asuntokuntaa. Koko maassa oli 227 000 ahtaasti asuvaa asuntokuntaa, joihin kuului 937 000 ihmistä.

Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut etenkin vieraskielisten keskuudessa. Vieraskielisten ahtaasti asuvien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.