Kansallisarkistosta löytyi isoisän sotatarina: "Tiedämme tarkkojakin yksityiskohtia"

Jos sodassa olleiden sukulaisten tarina kiinnostaa, kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen. Arkistosta voi tilata kopiot sotilaskantakortista. Kortista selviää monta mielenkiintoista asiaa.

Kotimaa
Kopio sota-ajan kantakortista
Mika Viljanen / Yle

Jatkosota syttyi kesäkuussa 1941. Elokuussa jalkaväen koulutuskeskus numero 6:ssa aloitti lääkärintarkastuksen jälkeen varusmiespalveluksensa 18-vuotias työmies Mauno Aaltonen Mäntsälästä.

Kolmen kuukauden jälkeen jääkäri Aaltonen siirrettiin 2. jääkäripataljoonaan. Sen mukana hän osallistui jatkosodan hyökkäysvaiheessa Itä-Karjalassa Karhumäen ja Poventsan valtaamiseen. Myöhemmin hän taisteli Suurniemessä ja Syvärin rintamalla.

Kesäkuussa 1944 alkoi Karjalan kannaksella puna-armeijan suurhyökkäys. Sitä lähti torjumaan myös 2. jääkäripataljoona. Jääkäri Aaltosen sotiminen päättyi heti suurhyökkäyksen alkupäivinä Polviselässä. Hän haavoittui sirpaleista oikeaan jalkaan. Sairaalahoitojen jälkeen hänet kotiutettiin 30.11.1944. Ansioluettelosta löytyvät 1. ja 2. luokan vapaudenmitalit.

Nämä tiedot selvisivät, kun tilasin kansallisarkistosta kopiot isoisäni sotilaskantakortista.

20 kilometriä sotahistoriaa

Sotilaiden kantakortit ovat Kansallisarkiston käytetyintä aineistoa. Viime vuonna pyyntöjä tuli 4 000. Kantakortteja voi käydä katsomassa paikan päällä Helsingissä tai niistä voi tilata itselleen valokopiot verkon kautta. Kortista selviävät sota-ajan palvelusten lisäksi muun muassa palkitsemiset ja rangaistukset.

– Kantakortti tulee muiden käytettäväksi, kun kohde on yli 60-vuotias. Toki käyttötarkoitus vaikuttaa, missä laajuudessa tietoja annetaan, kertoo kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta Kansallisarkistosta.

Sodassa palvelleista naisista kantakortteja ei ole, vaan heidän sotahistoriansa pitää koota hajallaan olevista lähteistä.

Kaikkiaan Suomen sotavuodet on hyvinkin tarkkaan dokumentoitu.

– Viime sotiin liittyvää aineistoa on 20 kilometrin verran. Tiedämme sodista hyvin tarkkojakin yksityiskohtia. Kantakorttien lisäksi täällä on muun muassa sotapäiväkirjoja. Toki aukkojakin on. Kesällä 1944 asiakirjoja oli pakko hävittää, ettei niitä jäänyt viholliselle.