"Valtateillä rungot pettämässä ja päällysteet murenevat käsiin" – lupaus tierahoista otetaan vastaan avosylin

Tulevan hallituksen aikeet panostaa rahaa liikenneverkkoon on otettu riemuiten vastaan. Hallitusneuvottelijat päättivät viikonloppuna 1,6 miljardin euron rahoituspaketista, josta osa on luvattu liikenneverkon korjausvelan kiinnikuromiseen. Ilo tuoreesta panostuksesta tieverkkoon on maltillista, sillä tieverkon korjausvelkaa on lähes tuplasti koko rahoituspaketin verran.

Kotimaa
Työmiehiä viitostien työmaalla
Viitostien rakentaminen on tuonut työtä Etelä-Savoon.Juho Liukkonen / Yle

Mikkelin viitostien työmaalla pöly leijuu ilmassa ja keltapunaiset varoitusmerkit vilkkuvat minne autoilija katsookin. Letka etenee noin kolmeakymppiä, mutta viereisellä huoltamolla tankkaamaan pysähtyneet autoilijat eivät valita. Eivät, vaikka hallitusneuvotteluiden viikonlopun kuulumiset tietävät tieremonteissa ajamista jatkossakin.

– Kyllä tässä näkee, että tarvetta parantamiselle olisi. Ihan pääväylillä on aika paljon uria, ja pienemmillä teillä ihan tosi huonoja pätkiä ja esimerkiksi teräväreunasia kuoppia. Ne pitäis johdonmukaisesti mennä eikä tehdä väliaikaista paikkausta, vaan tiet kuntoon pidemmäksi aikaa, se ois hyvä periaate, Espoosta Pohjois-Savoon matkalla ollut Yrjö Suanto pohtii.

– Tiet ovat joko huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Jopa kaupunkialueella. Hyvä, että panostetaan, mikkeliläinen Kari Hyttinen tuumii.

Tuleva hallitus kertoi viikonloppuna panostavansa perustienpitoon. Siis siihen, että niin tieverkko kuin raiteet ja vesiväylätkin olisivat liikennöitävässä kunnossa. Toisin sanottuna nyt ei laiteta rahaa uusiin hankkeisiin vaan korjataan jo olemassa olevaa.

Vaikka nyt luvatun panostuksen suuruus on vielä hämärän peitossa, se on jo nyt selvää, ettei potti kata kuin murto-osan tarvittavasta. Liikenneministeriön laskelmien mukaan koko tiestön saaminen kuntoon vaatisi 2,4 miljardin euron rahapotin. Suurimmat teiden rakentajat riemuitsevat jokatapauksessa lisärahasta.

– Läpi valtakunnan valtatieverkossa on paikkoja missä on runko pettämässä ja päällysteet purkautuvat ja murenevat käsiin. Näkisin perustienpidon huomattavasti tärkeämmäksi kuin joittenkin yksittäisten moottoritiehankkeiden tekemisen, Destian infrarakentamisen vastaava johtaja Pasi Kailasalo sanoo.

– Kuulostaa kyllä tosi hyvälle, koska tiestö on päässyt huonoon kuntoon. Ensimmäisenä pitäisi korjata päällysteitä ja siltoja, Lemminkäisen Itä-Suomen aluejohtaja Martti Korhonen sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriössäkään ei vielä tiedetä, kuinka paljon rahaa tienpitoon on lopulta luvassa tai kuinka pitkälle uusi hallitus haluaa ohjeistaa sitä, mihin rahat konkreettisesti käytetään. Keskiviikon tiedotustilaisuuden odotetaan tuovan tarkempaa tietoa.