Maanpuolustuskorkeakoulun Forsström: Venäjän sotaharjoitus sopi aikatauluun

Sotatutkija Pentti Forsströmin mukaan Venäjän yllättäen alkaneista sotaharjoituksista voi nähdä, että Venäjä ja Nato seuraavat toistensa toimia puolin ja toisin. Toisaalta Venäjä on harjoitellut tiiviisti asevoimiensa reformin jälkeen, hän sanoo.

Kotimaa
Norjan, Ruotsin ja Suomen järjestämä kansainvälisen lentotoimintaharjoitus (Arctic Challenge Exercise ACE 15) jatkui tiistaina. Kuvassa Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornet-pari startissa Bodön tukikohdassa Norjassa tiistaina 26. toukokuuta.
Norjan, Ruotsin ja Suomen järjestämä kansainvälisen lentotoimintaharjoitus (Arctic Challenge Exercise ACE 15) jatkui tiistaina. Kuvassa Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornet-pari startissa Bodön tukikohdassa Norjassa tiistaina 26. toukokuuta.Arctic Challenge Exercise ACE / Lehtikuva

Everstiluutnantti Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta arvioi, että Venäjän yllättäen aloittamasta ilmasotaharjoituksesta voi jossakin määrin vetää yhteyksiä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa samaan aikaan alkaneeseen lentotoimintaharjoitukseen. Läntiseen harjoitukseen osallistuvat myös Yhdysvallat, Hollanti, Britannia, Ranska, Saksa, Sveitsi ja sotilasliitto Nato.

Venäjä sanoo valmistautuvansa yllätysharjoituksillaan ensi syksyn pääsotaharjoituksiin. Forsströmin mukaan Venäjällä onkin varsin tiukka aikataulu, eikä nyt alkaneita harjoituksia olisi voinut aloittaa aiemmin, sillä edellinen päättyi vasta viime viime viikon llopulla.

– Siinä suhteessa tässä näytti olevan vapaa viikko. Mutta kyllähän näillä tiettyä yhtäläisyyttä Ukrainan kriisin yhteydessä on ollut. Puolin ja toisin on seurattu, mitä tekee Nato ja mitä sitten Venäjä, Forsström sanoo.

Venäjä harjoittelee nyt kaikkien puolustushaarojensa toimintaa: maaliskuussa merivoimien toimintaa ja erityisesti arktista ulottuvuutta, ja nyt vuorossa on keskinen sotilaspiiri, jossa syksyn pääsotaharjoitus järjestetään. Edellisestä yhtä suuresta harjoituksesta on siellä neljä vuotta, Forsström kertoo.

– Viime vuonna oli pääsotaharjoitus itäisessä sotilaspiirissä. Harjoitukset näyttävät kyllä kiertävän sotilaspiirit ja Venäjän alueet varsin säännönmukaisesti. Eikä voida unohtaa, että tässä Ukrainan kriisin yhteydessä eteläinen ja läntinen sotilaspiiri ovat varmasti olleet aika työn touhussa koko ajan.

"Hyvä, että sentään ilmoitettiin" 

Sotaharjoitusten määrä Venäjällä on Forsströmin mukaan lisääntynyt olennaisesti 2000-luvun alusta. Erityinen käännekohta oli asevoimien reformin alkaminen vuonna 2008.

– Nyt ollaan testaamassa tuloksia, joita tästä asevoimien uudistamisesta on saatu. Sotilasjohto haluaa nimenomaan testata, ollaanko saavuttamassa se tavoite, että joukkoja on jatkuvasti valmiudessa täyttämään tehtäviä, joihin ne on tarkoitettu.

Venäjä ilmoitti harjoituksistaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kautta vasta maanantaina, kun harjoitukset olivat jo alkaneet. Forsströmin mukaan ilmoitusajat ovat lyhentyneet viime aikoina olennaisesti. Hänen mukaansa hyvää on, ilmoitukset sentään tehdään.

– Niin meillä kuin Venäjälläkin harjoitukset on otettu huomioon varojen käytön ja toiminnan vuosisuunnitelmissa, joskaan Venäjän sotilasinstanssit eivät välttämättä tiedä päivämääriä kovin tarkasta. Yllätysmomentti on heillä tavallaan pääfokus, johon keskitytään.