Opiskelijat: Kouluruokakin pitäisi brändätä – näin se voisi onnistua

Restonomiopiskelijoiden selvityksen perusteella kouluruoka on maineensa vanki. Uudet maut, nykyistä viihtyisämmät ruokailutilat ja oppilaiden osallistaminen voisivat auttaa nostamaan kouluruoan arvostusta.

kouluruoka
Lapsia annostelemassa kouluruokaa lautasille.
Timo Heikura / Yle

Kouluruoka kaipaa uudistuksia. Ruoka on oppilaiden mielestä usein mautonta. Savonia-ammattikorkeakoulun kaksi restonomiopiskelijaa selvittivät opinnäytetyössään kouluruuan parhaita käytänteitä. Hanna Eskelisen ja Minna Taipaleen työssä nousi vahvasti esille kouluruuan heikko brändi.

Minna Taipaleen mukaan myös oppilaiden ruokailutottumuksia pitäisi kehittää. Nykyajan lapset ja nuoret kaipaavat ruokaan enemmän makua ja mausteita.

– Ruokailutiloja olisi saatava viihtyisämmiksi. Ruokatunnista pitäisi tehdä myönteinen kokemus. Myös tilojen muokkaamisella olisi iso vaikutus kouluruuan suosioon, arvioi opiskelija Minna Taipale.

Suurimpana ongelmana Taipale pitää sitä, että varsinkin yläkoululaiset eivät tule mielellään syömään. Ruoka ei myöskään innosta oppilaita.

Oppilaat ja koulu mukaan ruoan kehittämiseen

Opinnäytetyön tehneet opiskelijat kannustavat myös kuopiolaiskouluja tekemään kouluruokadiplomeja. Diplomia varten oppilaat, ruokahenkilöstö ja koulun johto pohtivat yhdessä ruokailua ja sen kehittämistä.

Kouluruokadiplomia varten on verkossa oma kaavake ja kun siinä täyttyy riittävästi kriteerejä, koulu voi saada diplomin.

Tilojen muokkaamisella olisi iso vaikutus kouluruuan suosioon.

Minna Taipale

Savonia-ammattikorkeakoulu on tehnyt myös uusia ruokia tarjolle koulujen listoille. Ruokia on testannut joukko Kalevalan koulun oppilaita. Savonia on kehittänyt muun muassa soijarouheesta valmistetun tortilla-tyyppisen kasvisruuan ja nuudeliwokin.

Koeruuat saivat oppilasraadilta hyvää palautetta. Savonian tavoitteena on, että Kuopion kouluihin ruuat tuottava Servica ottaisi ainakin kaksi uutta ruokalajia tuotantoonsa ensi syksynä.

Kouluruuan arvostukseen vaikuttaisi myös se, että ruokahävikkiä mitattaisiin tarkasti ja hävikkitiedot annettaisiin oppilaille.

– Ylijäämäruuan antamista eteenpäin olisi myös syytä kehittää. Lisäksi ns. oppilaiden toiveruokapäiviä voisi olla pari kertaa vuodessa, sanoo Minna Taipale.

Ruokalaan skeittiparkkifiilistä

Savonia-ammattikorkeakoulussa on tehty paljon töitä myös kouluruokailutilojen uudistamiseksi. Savonian sisustusarkkitehtuurin ja kalustusmuotoilun opiskelijat ovat tehneet uudistamissuunnitelmia Kuopion Ylä-Pyörön kouluun ruokailutilaan.

Ajatuksena oli kehittää monitoimiruokala, jota voidaan käyttää moneen muuhunkin kuin perinteiseen ruokailuun.

Opiskelijaryhmä ideoi ruokalaan skeittiparkkifiilistä. Ruokalaan suunniteltiin myös sohvaryhmiä ja koristepuita. Tavoitteena oli luoda viihtyisä, oppilaita houkutteleva tila. Ruokalasta haluttiin luoda kohtaamispaikka ja päätyseinää koristaa graffitimaalaus.

Myös Savonian aikuisopiskelijaryhmä suunnitteli uudistuksia Ylä-Pyörön ruokalaan. Ryhmä ideoi salille myös muuta käyttöä kouluruokailun ulkopuolella. Tilassa voisi toimia myös esimerkiksi pop-up-kirpputori, ravintola ja bingo.

Suunnitelmassa on myös kuuden hengen pienpöytiä ja neljän hengen seisomapöytiä. Ruokasaliin haluttiin myös baaripöytiä ja iso esiintymislava.

Savonia antaa kouluruokailutilasuunnitelmat Kuopion kaupungin käyttöön. Koulujen ruokailutilojen uudistaminen kaatuu kuitenkin helposti kuntien rahapulaan.