Venäläisturistit kaikkosivat – Pajulahden seikkailupuistosta toivotaan piristystä Lahden seudulle

Parin vuoden ponnistuksen ja puolen miljoonan euron satsauksen jälkeen Pajulahden seikkailupuisto Nastolassa avautuu kesäkuun alussa. Köysiradalla on mittaa 1,5 kilometriä. Lahti Region pitää puistoa tervetulleena vetovoimatekijänä alueelle.

Kotimaa
Seikkailupuisto Pajulahdessa Nastolassa
Heikki Ahonen / Yle

Lahden seudun matkailulle toivotaan piristystä ensi viikolla avautuvasta Nastolan Pajulahden seikkailupuistosta. Maakunnan matkailu on kärsinyt tänä vuonna erityisesti venäläisten matkailijoiden kadosta.

Kotimaisia lomailijoita vetävät parhaiten messut, musiikki-, urheilu- ja liikuntatapahtumat. Pajulahden seikkailukeskus syntyi parin vuoden ponnistuksen tuloksena.

Seikkailupuiston kahdeksan ratakokonaisuutta pitävät sisällään yli sata erilaista estettä ja tehtävää. Puisto tavoittelee vuosittain 12 000:ta kävijää.

– Tämä on yksi Suomen suurimpia seikkailupuistoja, sanoo Pajulahden liikuntakeskuksen terveysliikuntapäällikkö Semi Nuorala.

Köysiradan keskeltä löytyy muun muassa Suomen suurin kanto – tai ainakin kannoksi muotoiltu huoltorakennus, joka palvelee vuoden ympäri seikkailijoita. Köysirata on avoinna myös talvisin, ei kuitenkaan kovilla pakkasilla.

Nuorala kertoo, että seikkailupuiston aluetta on tarkoitus laajentaa entisestään parin vuoden päästä.

– Täältä lähtisivät frisbeegolfradat, myöhemmin minigolfia ja muuta, että tämä olisi pihaliikunta- ja ulkoilualuekeskittymä Pajulahdessa, Nuorala maalailee.

Venäläisturistit kateissa

Ulkomaalaisista turisteista venäläisten osuus on perinteisesti ollut Lahden seudulla suurin. Nyt kuitenkin venäläisturistien osuus on ollut voimakkaassa laskussa, kertoo Lahti Regionin toimitusjohtaja Raija Forsman.

Tämä on aiheuttanut epävarmuutta yrittäjien keskuudessa.

– Totta kai se meitä matkailuväkeä harmittaa, kyllä siinä puhutaan isosta määrästä. Vuodesta 2013 lähtien venäläisten majoitusvuorokaudet kasvoivat jopa 30 prosenttia, se on nyt sulanut pois, Forsman kertoo.

Forsmanin mukaan kasvua haetaan entistä enemmän nyt muilta markkinoilta, kuten Keski-Euroopasta, Skandinaviasta ja Aasiasta.

Venäläisten jälkeen saksalaisia liikkuu paljon Lahden seudulla.

Totta kai se meitä matkailuväkeä harmittaa, kyllä siinä puhutaan isosta määrästä.

Raija Forsman

Kesäaikaan ulkomaalaisia turisteja matkailee Lahden seudulla 20 000–30 000. Venäläisten osuus on ollut noin 20 prosenttia.

– On tietyllä tavalla haastava tilanne, mutta toisaalta taantuma ruokkii kotimaan matkailua ja lähimatkailua.

Matkailijoiden tilastointi vaikeaa

Lähimatkailu onkin Lahden seudulle luonteenomaista ja tunnusluvut ovat aivan eri luokkaa kuin ulkomaalaisten turistien osalta. Kotimaan lähimatkailijoita liikkuu maakunnassa satoja tuhansia.

Majoitusvuorokausia tulee kesäaikaan 100 000– 150 000.

Kotimaan matkailua vetävät parhaiten messut, urheilu- ja liikuntatapahtumat, joita Lahden seudulla on hyvin tarjolla. Päiväkävijä käyttää keskimäärin 60 euroa seudulla, yöpyjä kolminkertaisen määrän.

Matkailijoiden tarkan lukumäärän selvittämistä hankaloittaa se, että ainoastaan hotellivuorokaudet tilastoidaan. Mökki- ja muista majoituksista ei ole tietoa saatavilla. Forsmanin mukaan Päijät-Hämeessä matkailu on kotimaapainotteista ja kasvua tulisi hakea kansainvälisiltä markkinoilta.

– Nyt on tehtävä kunnolla töitä, että kansainvälistymme. Se toisi vientituloa alueelle lisää.

Matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen mukaan vuonna 2010 matkailutuloa tuli Lahden seudulle 350 miljoonaa euroa. Tänä vuonna käynnistyy uusi selvitys.

– Työpaikat syntyvät tulevaisuudessa tältä alalta, tämä pitäisi huomioida elinkeinostrategiassa entistä vahvemmin tällä seudulla, Forsman painottaa.