Arkkipiispa Tutu vaatii sitomaan Myanmarin saaman avun rohingya-vähemmistön kohteluun

Myanmarin oma rauhannobelisti Aung San Suu Kyi ei osallistu kansainväliseen rohingya-kokoukseen. Hän on pyrkinyt vaikenemaan vähemmistökysymyksestä. Se, joka ei ole sortajia vastaan, on heidän puolellaan, sanoo Tutu.

Ulkomaat
Nobel-palkittu arkkipiispa Desmond Tutu Cape Townissa, Etelä-Afrikassa, huhtikuussa 2014.
Nobel-palkittu arkkipiispa Desmond Tutu Cape Townissa, Etelä-Afrikassa, huhtikuussa 2014.Nic Bothma / EPA

Eteläafrikkalainen ihmisoikeusaktivisti, Nobel-palkittu arkkipiispa Desmond Tutu vaatii Myanmarin saaman avun sitomista siihen, miten maa kohtelee ahdistettua rohingya-vähemmistöään.

– Se, joka pystyttelee neutraalina, kun ihmisiä kohdellaan väärin, on sortajan puolella. Jos norsu seisoo hiiren hännän päällä ja sanot olevasi puolueeton, niin hiiri ei sitä arvosta, sanoi Tutu videoviestissään kansainväliselle kokoukselle, joka on meneillään Oslossa Norjassa.

Tutun mukaan EU ja muut Myanmarin kehitystä tukevat tahot on saatava noudattamaan yhteistä linjaa, jossa apu on sidottu rohingya-vähemmistön kansalaisuus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen.

Oslon kokoukseen osallistuu kaksi muuta rauhannobelistia, itätimorilainen José Ramos-Horta ja Horta pohjoisirlantilainen Mairead Corrigan, sekä muuta nimekästä ihmisoikeusväkeä.

Heidän joukossaan ovat muun muassa unkarilais-yhdysvaltalainen suursijoittaja George Soros ja Oslon rauhan- ja ihmisoikeuskeskuksen perustaja, Norjan entinen pääministeri Kjell Magne Bondevik.

Rohingya-kansan syvä ahdinko on kestänyt kauan, mutta otsikoihin se nousi varsinaisesti vasta joitakin viikkoja sitten, kun Thaimaa alkoi katkoa ihmissalakuljetusreittejä.

Kriisin yltyminen alkoi vuonna 2012, kun fundamentaliset buddhalaismunkit yllyttivät buddhalaisväestöä hyökkäämään rohigyoja vastaan. 280 ihmistä tapettiin, ja yli 140 000 ajettiin leireihin, josta poistumaan pääsee yleensä vain maksamalla lahjuksia poliiseille.

Kymmenet tuhannet ovat vime vuosina turvautuneet ihmissalakuljettajiin päästäkseen Thaimaahan ja sieltä Malesiaan. Reittien tukkeuduttua monet salakuljettajat ovat jättäneet ihmislastinsa heitteille merelle. Naapurimaat puolestaan ovat kieltäytyneet ottamasta pakolaisia vastaan. Viime viikkojen uutiset ovat kertoneet myös joukkohaudoista, joihin monien pako näyttää päättyneen.

Lähteet: AFP, AP