Toimistot nykyaikaistuvat – arkistokaapit ja atk-pöydät joutavat polttolaitokselle

Toimistojen toiminta-ajatus on muuttunut kovaa vauhtia. Uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuden järjestää asiat tehokkaammin. Samalla valtava määrä vanhanaikaisia toimistokalusteita jää yli. Kaatopaikalleko ne pitää viedä?

ilmiöt
Vanhoissa toimistoissa on runsaasti hukkatilaa.
Jouni Koutonen / Yle

Toimistojen arkkitehtuuri ja ajatus on muuttunut reippaasti varsin lyhyessä ajassa.

Avokonttorit korvasivat taannoin erilliset työhuoneet. Tietotekniikan kehitys ja langattomuus on tehnyt maisemakonttorit vanhanaikaisiksi ja tilaa tuhlaaviksi.

Esimerkiksi isot neuvottelupöydät ja suuret arkistokaapit eivät nykyään tunnu kelpaavan kenellekään.

Nelli Räsänen

Enää ei tarvitse rakentaa kiinteitä pisteitä tietokoneille, eikä jokaiselle työntekijälle tarvitse rakentaa omaa soppea. Se on haaskausta, koska kukaan ei ole paikallaan koko aikaa.

Muutaman viikon kuluttua Logomoon muuttava Yle Turun toimitus kutsui asiantuntijan tutustumaan viitisentoista vuotta sitten suunniteltuun toimitusmaisemaan.

Tuona aikana tietokonepöntöt ovat vaihtuneet läppäreihin, ja digitalisaatio on tehnyt esimerkiksi CD-levyistä ja videonauhoista tilaa vieviä turhakkeita. Paperiset arkistot ovat vaihtuneet pilveen tiivistyviksi tietovarastoiksi.

Työ ei ole sidottu työpöytään

Martelan markkinointi- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Andersson katsahtaa vanhaa avokonttoria.

– Yksi asia on, että täällä voi olla häiriötä aika paljon. Toinen on, että aika vähänhän täällä on ihmisiä.

Työpisteiden haltijat ovat työtehtävissään, joko ulkona tai muissa tiloissa samassa rakennuksessa.

Avokonttori tyhjenee muuton alla.
Jouni Koutonen / Yle

Pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen mukaan tyypillinen toimiston käyttöaste on noin 50 prosenttia. Myös Martelan pääkonttorissa tilannetta seurataan anturien avulla.

– Meiltä löytyi jopa sellainen paikka, jota ei käytetty ollenkaan tutkimuksen aikana.

Minna Andersson sanoo, että sadan prosentin käyttöastetta ei tarvitse ottaa tavoitteeksi. Se tarkoittaisi, että paikkoja on liian vähän.

Nykytoimistossa työskentelypiste vaihtelee kulloisenkin homman mukaan työpöydästä vaikkapa säkkituoliin, ja työkalu kulkee mukana. Tilankäyttö tehostuu aika tavalla.

Uusiokäyttöön vai roviolle?

Vanhan ajatuksen mukaan tehdyistä toimistoista jää yli valtavat määrät tiloja varten suunniteltuja kalusteita, jotka tuntuvat käyttökelvottomilta muualla.

Toimistojen toimintakulttuurin muutos näkyy myös kierrätyskeskuksissa.

Markkinointivastaava Nelli Räsänen Turun Ekotorilta kertoo, että vanhojen toimistokalusteiden tarjonta on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Tilanne on hänen mukaansa osin ongelmallinen, sillä kysyntää ei ole ja materiaalien uusiokäyttö on hankalaa.

– Juuri viime viikolla muutamakin iso toimisto otti yhteyttä tarjotakseen vanhoja kalusteitaan. Esimerkiksi isot neuvottelupöydät ja suuret arkistokaapit eivät nykyään tunnu kelpaavan kenellekään, ja aika paljon menee materiaalikierrätykseen.

Kalusteissa olisi sinällään käyttökelpoisia materiaaleja, kuten laminaattilevyjä, mutta niiden hyödyntäjiä on vähän.

– Valitettavasti suurin osa päätyy Topinojan jätekeskukseen ja polttoon, eli energiaa niistä sentään saadaan. Tässä olisi selvä kehittämisen paikka. Muutama materiaalien uusiokäyttäjätaho on vuosien varrella ollut, mutta ilmeisesti toiminta ei ole ollut kannattavaa, pohtii Räsänen.

Käyttöäkin löytyy

Minna Anderssonin mukaan uusiokäyttömahdollisuuksiakin on.

– Vanhat tavarat voidaan myydä, kalusteita voi päivittää, tuoleja uudelleenverhoilla ja rakenteista voi käyttää osia.

Andersson kertoo esimerkin suuresta pankkikonsernista, joka toimistojensa uusimisen yhteydessä halusi uudet rakennelmat tehtäviksi vanhoille metallijaloille.

Firmoissa ei todennäköisesti ole aikaa eikä tietotaitoakaan keksiä vanhoille kalusteille käyttöä.

Martelan Minna Anderssonin mukaan tämä on synnyttänyt käyttökelpoisen liiketoimintamahdollisuuden kaatopaikalle viemisen sijaan.

– Meillä tämä kierrätystoiminta on ihan varteenotettavaa liiketoimintaa. Näin se todennäköisesti onkin paras. Tässä kaikki osapuolet hyötyvät, eikä asiaa tarvitsee jättää yksittäisen yrityksen hyväntahtoisuuden varaan, sanoo Andersson.