Koe uusi yle.fi

Kesähäillä maksetaan seurantalon lämmityslasku

Tuliko kutsu kesähäihin? Jos näin iloisesti kävi, on paljon mahdollista, että pääset juhlimaan seurantalolle. Suomessa on yhä noin 2500 seurantaloa, joiden kesäviikonloput täyttyvät hääbuukkauksista.

kulttuuri
Honkamaja
HonkamajaYle

Liisa Honkanen ja Samuli Viitanen valmistelevat seuraavan päivän häitään Espoon Nuuksiossa. Juhlatilaksi valikoitui 80-vuotias nuorisoseurantalo Honkamaja.

– Täällä oli heti hyvä tunnelma. Hirsiseinät, puukatto ja -lattia. Vanhanaikainen näyttämö, punaiset verhot. Kotoinen, mutta samalla juhlava, ihastelee morsian Honkamajan salissa.

Seurantalot ovat molemmille tuttuja nimenomaan hääpaikkana, mutta työn kautta. Sekä Honkanen että Viitanen ovat ammattimuusikoita ja soittokeikkoja on ollut myös häissä.

Samuli Viitanen ja Liisa Honkanen
Samuli Viitanen ja Liisa HonkanenYle

– Vanha miljöö viehättää. Talo on saanut kasvaa rauhassa tälle paikalle. Ja talkoohenki, jota mekin yritämme ylläpitää häävalmisteluissa. Tällaisten paikkojen ylläpito vaatii muutaman ihmisen pyyteettömän työpanoksen ja tekemisen meiningin, sanoo Samuli Viitanen ja kiittelee Honkamajan väkeä.

Seurantalo korvasi kapakan

Seurantalojen kulta-aikaa oli 1900-luvun alku.

– Suomeen rantautui liuta aatteita, lähinnä Ruotsista. Kansankulttuuri heräsi, rahvasta haluttiin sivistää. Täältä kuitenkin puuttuivat kokoontumistilat, koska eurooppalaistyylisiä kahviloita tai kapakoita ei ollut. Niinpä ne päätettiin rakentaa itse, talkootöinä, kertoo Suomen Kotiseutuliiton rakennustutkija, arkkitehti Johanna Hakanen.

Kotiseutuliiton tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on yhä noin 2500 seurantaloa. Talojen määrä on pysynyt jotakuinkin ennallaan sitten 1980-luvun, jolloin asiaa selvitettiin edellisen kerran.

Noin kolmannes seurantaloista on nuorisoseurojen käytössä, vajaa viidennes työväentaloja. Loput eli puolet on pääasiassa maamiesseurojen, urheiluseurojen sekä kotiseutuyhdistysten taloja.

Trendinä näyttäisi olevan, että talot siirtyvät asukasyhdistysten haltuun - työnväentalojen määrä on vastaavasti laskussa.

Noin puolet taloista on kohtuullisessa kunnossa. Kuitenkin joka kolmas yhdistys piti taloaan uhanalaisena. Pääasiallisina syinä olivat ylläpitokulut ja korjauskustannukset.

– Honkamaja on silmäterämme, mutta samalla se on valtava rahareikä. Pelkästään lämmityskulut ovat vuosittain 5000 euroa. Meidän on pakko harjoittaa vuokraustoimintaa. Ilman kesähäitä homma ei toimisi, kertoo Honkamajan omistavan Nuuksio-seuran puheenjohtaja Hannele Kerola.

Bingo pelasti Honkamajan

Honkamaja on 2000-luvulla remontoitu perusteellisesti ja palautettu alkuperäiseen 30-luvun asuunsa. 80-vuotias talo on kuitenkin nähnyt toisenlaisiakin aikoja. 1960-luvulla Honkamaja, kuten moni muukin seurantalo, oli hätää kärsimässä. Aatteellinen toiminta ei enää vetänyt entiseen malliin ja talo rapistui. Pelastus löytyi yllättävältä taholta. Suomalaiset oli vallannut bingohulluus.

– Koko sali levytettiin lastulevyillä ja muutettiin varsin tuottoisaksi bingohalliksi. Talon tilat ja toimintaidea muuttuivat täysin, kertoo Hannele Kerola.

Bingoilua kesti 1990-luvulle, kunnes tuli jälleen aika miettiä homma uusiksi.

– Kotiseutuliitto myöntää seurantaloille korjausavustusta, mutta ehtona on pitkän tähtäimen remonttisuunnitelma. Niinpä päätimme palauttaa Honkamajan alkuperäiseen asuunsa.

Seurantaloille on myönnetty valtion korjausavustuksia vuodesta 1978, yhteensä 56 miljoonaa euroa. Rahalla on remontoitu lähes 2000 seurantaloa.

– Korjausavustus on Honkamajan kunnossapidon kannalta ratkaiseva. Vapaaehtoispohjalta toimiva yhdistys ei yleensä halua ottaa lainaa, mutta korjausavustuksen ansiosta uskalsimme ryhtyä isoon remonttiin, arvioi puheenjohtaja Kerola.

Korjausavustukset myöntää Suomen Kotiseutuliitto. Kokonaissumma on ollut vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa ja se on pysynyt jotakuinkin ennallaan. Uusi hallitus etsii kuitenkin koko ajan säästökohteita.

– Korjausavustuksen määrä on vuosittain päätöksellä. En tosin ole kuullut, että sitä oltaisiin leikkaamassa. Taustalla on useita kansalaisjärjestöjä, joten sillä on ollut laaja tuki eduskunnassa, sanoo Johanna Hakanen Kotiseutuliitosta.

Löytyykö talkoohenkeä?

Kotiseutuliiton selvityksen mukaan seurantalot ovat säilyneet monipuolisen kansalaistoiminnan tiloina. Puolet taloista sijaitsee paikkunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa.

– Seurantalon perusidea on sama kuin ennenkin: helposti saavutettava yhteinen tila. Jos on idea tapahtumasta tai kulttuuritilaisuudesta, on kynnys toteuttamisen matala, sanoo rakennustutkija Johanna Hakanen.

Seurantaloja käyttävät yhdistysten ohella kunnat ja yksityiset kansalaiset. Niissä järjestetään kokouksia, kerhoja ja juhlia, aivan kuten sata vuotta sittenkin. Erona on se, että nykyään on vaikea löytää aktiivisia kansalaisia, jotka palkatta pyörittäisivät toimintaa.

– Ihmiset jaksavat innostua, jos asia liittyy suoraan heidän elämäänsä. Lastenteatterin organisointi saattaa kiinnostaa lapsiperheitä, uuden kaivon rakentaminen lähiasukkaita. Talon säilymisen kannalta tärkeiden avustushakemusten tai hääjuhlien organisointi tahtoo jäädä muutaman aktiivin harteille, sanoo Nuuksio-seuran Kerola.

– On minulla vähän huoli tulevasta. Kun meidän ikäluokkamme ei enää toimi aktiivisesti yhdistyksessä, löytyykö jatkajia? Yksi vaihtoehto on se, että kaupunki ottaa talot vastuullensa.

– Yhteiskunnan pitäisi nähdä, että nämä talot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Se antaisi meillekin voimaa tehdä tätä työtä.