Helsingin ensimmäinen suurmoskeija on vasta suunnitteluasteella

Kestää vielä aikansa, että poliitikot pääsevät asiaa pohtimaan. Taustalla käynnistellään jo arkkitehtuurikilpailua.

Kotimaa
Mies lukee koraania
Yle

Helsingin ensimmäinen suurmoskeija on vasta suunnitteluasteella. Hanketta ei ole vielä tuotu poliittiseen päätöksentekoon, vaan Helsingin kiinteistövirastoon on tehty selvityksiä mahdollisen rakennuspaikan suhteen. Tutkituista alueista yksi on Hanasaari.

Kyseessä on kuitenkin miljoonaluokan hanke, kertoo hankkeen projektijohtaja Pia Jardi.

– Suurelle moskeijalle on tarvetta, koska sitä ei vielä ole. Moskeija osoittaisi muslimeille, että he ovat osa tätä yhteiskuntaa. Moskeija palvelee heitä samoin kuin kirkko kristittyjä ja synagogat juutalaisia.

Yksityiskohtia Jardi ei halua lähteä vielä raottamaan.

Rahoitusta ulkomailta saakka

Rahoitusta hanketta varten on haalittu ulkomailta asti. Aikaisemmin vastaavat hankkeet ovat kaatuneet juuri rahan puutteeseen. Ulkomailta saatujen rahojen avulla projektisuunnitelma saadaan pyöräytettyä käyntiin. Lopulta moskeijan suunnittelusta järjestetään avoin arkkitehtuurikilpailu.

– Puhutaan miljoonaluokan hankkeesta kokonaisuudessaan. Alkurahoituksen turvin suunnitellaan konsepti, jonka turvin lähdetään eteenpäin. Arkkitehtuurikilpailun aikataulusta on tässä vaiheessa vielä vaikea sanoa mitään, Jardi kertoo.

Moskeija on tulevasta kokonaisuudesta vain osa. Suurempaa osaa näyttelee monitoimikeskus, jonka tiloihin suunnitellaan toimintaa kaikille kaupunkilaisille. Modernit moskeijat ovat maailmalla näyttäviä rakennuksia.

Tottakai, muslimit aina toivovat minareettia.

Pia Jardi

– Maailmalla olevat moskeijat ovat monessa mielessä maamerkkejä. Ajatuksena arkkitehtuurikilpailulle on kuitenkin, että suurmoskeijan täytyy sopia olemassa olevaan ympäristöön ja se pitää rakentaa suomalaiseen tyyliin.

Kysymykseen, kuuluuko Hanasaaren minareetista rukouskutsu tulevaisuudessa, Jardi ei osaa vastata.

– Totta kai, muslimit aina toivovat minareettia. Se on aina maamerkki. Siitä ei ole keskusteltu, että kuullaanko rukouskutsu koskaan tai edes kerran viikossa, Jardi lopettaa.

Suomen ainoa moskeijaksi rakennettu rakennus sijaitsee Järvenpäässä. Sen ovat rakentaaneet tataarit 1940-luvun alkupuolella. Lisäksi muslimeilla on kymmeniä rukoushuoneita ympäri Suomea. Helsingissä sijaitsee niistä kahdeksan. Kaikki rukoushuoneet ovat eri muslimiryhmien käytössä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pitää hanketta myönteisenä

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari (vihr.) ei ollut ennen tätä päivää kuullut miljoonahankkeesta mitään. Asiaan perehdyttyään Puoskari totesi, että kiinteistövirastolla on selvityksen alla useita tonttihankkeita moskeijaa varten.

- Helsingissä on niin suuri muslimiväestö, että on perusteltua ja myönteistä, että moskeijahanketta selvitetään, Puoskari totesi.

Hän sanoi toivovansa, että hankkeeseen suhtaudutaan kuin minkä tahansa yhteisön vastaavaan hankkeeseen sitten, jos se aikanaan tulee poliittiseen päätöksentekoon.

Moskeijahankkeesta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat (siirryt toiseen palveluun).