Marskin maja juhlii: sodasta pelastetun kelohuvilan toisista harjakaisista 70 vuotta

Marsalkka Mannerheimin palkkaamat entiset sotilaat ja rajamiehet keräsivät 70 vuotta sitten työkalunsa kasaan Lopella ja katselivat kättensä jälkeä. Mannerheimille 1942 lahjoitettu kelohonkainen metsästysmaja oli valmistunut jo toiseen kertaan, nyt Hämeeseen. Marskin majasta tuli Lopen suosituimpia nähtävyyksiä.

kulttuuri
Marskin maja Lopella viettää 70 vuotissynttäreitä 2015 toukokuussa
Majan Herrat Oy

Kun valitut kutsuvieraat keskiviikkona juhlivat 70-vuotiasta Marskin majaa, juhla on yksi monista metsästysmajan merkkipäivistä.

Maan ylin johto kutsuttiin 70-vuotisjuhlaan jo vuonna 2012, jolloin tuli kuluneeksi tasavuosikymmeniä metsästysmajan ensimmäisestä valmistumisesta Lieksajärven rantaan Itä-Karjalassa.

Keskiviikkona juhlan aiheena oni jatkosodan vetäytymisen jaloista puretun majan uusi nousu Lopelle Puneliajärven rantaan keväällä 1945.

Metsästysmajan seuraava juhla onkin sarjan suurin. Vuonna 2017 Lopella yhdistyy kolme juhlaa: Suomen itsenäistymisen 100 vuotta, 150 vuotta Mannerheimin syntymästä ja 75 vuotta siitä, kun marsalkka sai majan ensi kerran syntymäpäivälahjakseen.

Rintamamiesten lahja ylipäällikölle

Rukajärven suunnalla jatkosodassa taistelleen kenraalimajuri Raappanan komentaman 14. divisioonan miehet rakensivat Repolaan Lieksajärven rantaan ylipäällikölleen 75-vuotislahjan.

Tarkkaan valituista kelopuista rakennettu metsästysmaja luovutettiin lahjakirjalla syntymäpäivää seuraavana päivänä Mikkelissä 5.6.1942. Rakennus sai jo alkuperäisellä paikallaan nimen Marskin maja.

Kun sotaonni kääntyi, majaa ei vuonna 1944 haluttu jättää Itä-Karjalaan, vaan se tuotiin purettuna turvaan.

Marskin maja tarvitsi uuden rakennuspaikan, joka muistuttaisi alkuperäistä. Sellainen löytyi Lopelta.

Mannerheim ei suostunut ottamaan runsaan neljän hehtaarin maata lahjaksi, vaan lunasti sen shekillä, jota tosin ei koskaan tiettävästi lunastettu.

Keväällä 1945 ”Marskin miehet” nostivat majan jo toistamiseen pystyyn. Mannerheim itse kävi lahjamajallaan Lopella kahdeksan kertaa, ennen kuin ulkomaille muutto ja huonontunut terveys estivät vierailut.

Majasta on tullut museo ja nähtävyys

Mannerheim lahjoitti majan vuonna 1948 Suomen Metsästäjäliitolle, joka ei kuitenkaan varsinaisesti sitä tarvinnut, eikä pystynyt pitämään kunnossa.

Marskin maja on vähintään nimenä tuttu.

Teuvo Zetterman

Marskin majan pelastajaksi lähti neljä upseerijärjestöä, jotka perustivat Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry:n.

Se sai haltuunsa maa-alueen rakennuksineen. Yhdistys huolehtii edelleen museoalueesta, mutta on vuokrannut osan tiloista kahvila- ja ravintolatoimintaan.

Vuokraajana ja liiketoiminnan pyörittäjänä on Majan Herrat Oy. Yrittäjä Teuvo Zettermanin mukaan majalla käy runsaasti Mannerheimista ja majan historiasta kiinnostuneista.

Sen lisäksi ravintolatilaa vuokraavat kaikenlaisten juhlien järjestäjät. Itse museotiloissa majan tuvassa on harvoille ja valituille vain yksi vuosittainen tarkkaa kaavaa noudattava ruokailutilaisuus Marskin syntymäpäivinä.

Perinne näkyy ruokalistalla

Teuvo Zettermanin mukaan parhaita valtteja Marskin majalla on marsalkan perinteitä ja makuja noudattava ruokalista.

Samoin etiketti on edelleen tärkeä. Tilaisuuksien isännät paitsi kertaavat majan historiaa myös johdattavat aikanaan Marskin pöydässä noudatettuihin tapoihin.

Tarinat ovat olemassa, eikä niitä tarvitse keksiä. Ja ne liittyvät kansan kohtalonhetkiin.

– Yritykset käyttävät majaa tilaisuuksiinsa, meillä on perhejuhlia, ja näin keväällä ruokailemassa käy retkiryhmiä. Noin kolmannes vieraista tulee juuri Mannerheimin ja häneen liittyvän historiansa vuoksi. Kun Marskin maja esittäytyy erilaisissa matkailutapahtumissa, kuntanimenä Loppi ei usein kerro vallankaan pääkaupungissa paljon mitään. Mutta Marskin maja on vähintään nimenä tuttu, sanoo Teuvo Zetterman.