Aallon mustikkalamput olivat kellarissa 30 vuotta – entisöinti pelasti

Seinäjoen Aalto-kirjasto on avattu yleisölle. Tilanahtaudesta kärsinyt 50-vuotias kirjasto on remontoitu ja palautettu alkuperäiseen asuunsa. Rakennuksen viuhkamainen muoto näkyy nyt myös kellarikerroksessa. Kirjaston huonekalut ja lamput on entisöity ja otettu uudelleen käyttöön.

Kotimaa
Aallon kirjaston kaikki lamput otettiin irti ja kunnostettiin. Mustikkalappuja säilytettiin 30-vuotta varastossa.
Mustikkalappuja säilytettiin 30-vuotta varastossa. Niiden toinen lempinimi on naurislamput.Pasi Takkunen / Yle

Seinäjoen kirjaston vanhempi osa eli Alvar Aallon kirjasto on avattu yleisölle. Aalto-kirjasto on ollut pitkään kiinni remontin vuoksi. Kauan odotettu remontti voitiin aloittaa vasta sen jälkeen kun kirjaston uusi osa eli arkkitehtitoimisto JKMM:n sunnittelema Apila-kirjasto valmistui vuonna 2012. Rakennukset yhdistyvät toisiinsa maanalaisella kulkuyhteydellä.

Mustikkalamput kunnostettu ja ikkunapokat käsin hiottu

Aallon Seinäjoen kirjasto valmistui 50 vuotta sitten, vuonna 1965. Se on suojeltu rakennus, kuten koko Aalto-keskuskin. Aikanaan tilanahtaudessa elänyt kirjasto on nyt palautettu alkuperäiseen muotoonsa. Säilössä olleet ovet, huonekalut ja lamput on kunnostettu ja esim. ikkunapokat on käsin hiottu.

– Mitään uutta ei ole jouduttu ostamaan, vakuuttaa Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi.

– Rakenteisiin on piilotettu nykyvaatimusten mukainen tekniikka. Ilmanvaihto on suunniteltu kirjahyllyjen sokkeleihin ja hyllyjen yläosiin. Niitä ei edes huomaa. Aallon lamppujen sisusosat on vaihdettu nykytekniikkaan sopiviksi. Kaikki lamput on käyty läpi ja kunnostettu, sanoo Aittoniemi.

Alkuperäinen lukusali on palautettu ennalleen mustikkalamppuja myöten. Mustikkalamput, joita kutsutaan mallinsa mukaisesti myös naurislampuiksi, olivat säilössä ja käyttämättöminä 30 vuotta. Saman ajan varastossa on säilytetty monia kirjaston huonekaluja. Kunnostustöissä ahertaa kaksi entisöijää.

Maanalainen kulku yhdistää vanhan ja uuden

– Aalto-kirjaston valoisuus ja hienot yläikkunat tulevat nyt oikeuksiin, kun kaikki ylimääräiset hyllyt ja tavarat on raivattu pois, iloitsee Aittoniemi.

Lisätilaa on saatu kellarista. Kellariosissa ei enää ole varastoja, vaan sinne on valmistunut muun muassa nuorisotiloja, musiikkihuone ja pieni teatteritila. Viuhkamainen muoto on saatu esiin kellarissakin.

Kellarin kautta on myös rakennettu maanalainen yhteys vanhasta Aallon kirjastosta uuteen Apila-kirjastoon. Nimenomaan nuorille tarkoitettu tila on levitetty sekä vanhalle että uudelle puolelle.

Samoja elementtejä Viipurissa ja Seinäjoella

– Seinäjoen kirjasto edustaa Aallon kypsempää vaihetta. Siinä hän oli jo selvästi irrottautunut ankarista funktionalismin vaatimuksista. Tämä irtautuminen alkoi jo Viipurin kirjaston suunnittelun loppuvaiheessa. Viipurin kirjaston ensimmäiset piirustukset edustivat vielä klassismia, mutta Aalto piirsi ahkerasti useita suunnitelmia Viipurin kirjastosta, ja lopulta siitä tuli puhdas funktionalistinen rakennus ja Aallon kuuluisin kirjasto, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun professori Ari Hynynen.

Viipurin kirjasto on funktionalismin kulttirakennus. Se valmistui 1935 ja Seinäjoen kirjasto 30 vuotta myöhemmin. Neuvostoliiton aikana Viipurin kirjasto koki kovia ja rappeutui. Suomalaisponnistuksin se saatiin korjattua entiselleen muutama vuosi sitten.

– Jo Viipurin kirjastossa näkyi samoja elementtejä, jotka toistuivat myös Seinäjoen kirjastossa. Keskeiselle paikalle tulivat lattian alle upotetut lukusyvennykset - ne antoivat lisätilaa kirjaseinille. Molemmissa kirjastoissa luonnonvaloa tulee ylävalona. Suora valo heijastaa ja olisi näin vaikeuttanut lukemista, Hynynen selventää Aallon suunttelun periaatteita.

– Seinäjoen kirjastossa Aalto toteutti myös viuhkamaista muotoa, joka toistui monissa hänen rakennuksissaan. Se on yksi Aallon tapa toteuttaa monimuotoista, modernia arkkitehtuuria. Tiukkaan funktionalistien manifestiin hän kyllästyi ja sanoutui siitä irti, kertaa Hynynen.

Aalto-kirjaston 50-vuotisjuhlat pidetään ensi syksynä

Remonttikustannukset nousevat noin kahteen miljoonaan euroon - kustannuksista puolet tulee valtiolta. Toimistohuonesiivessä remontti on vielä kesken ja valmistunee syksyyn mennessä. Sinne muuttaa kaupungin kultuuritoimi. Kirjaston väen työhuoneet on sijoitettu Apilaan.