1. yle.fi
  2. Uutiset

Ehdotus: Viinanjuontikielto vaarallisille vangeille vapautumisen jälkeen

Vakavien väkivaltarikosten uusijoille suunnitellaan uutta seuraamusta. Oikeusministeriön työryhmän ehdotuksen mukaan vankilasta vapautuva koko vankeusrangaistuksen suorittanut vanki joutuisi kahden vuoden valvontaan, jonka aikana häneltä voidaan vaatia esimerkiksi päihteettömyyttä ja jalkapannan käyttöä.

Kotimaan uutiset
Henkilö juo viinaa pullosta.
Suomalaisten enemmistö on kokenut alkoholin käyttöön liittyviä haittoja lähipiirissään, työyhteisössään tai asuinalueellaan.Jussi Helttunen / Lehtikuva

Oikeusministeriön ehdotus koskee sitä pientä joukkoa Suomen vangeista joita pidetään niin vaarallisina, että he tuomioistuimen määräyksestä istuvat saamansa tuomion kokonaan. Nämä vangit on tuomittu vakavasta väkivaltarikoksesta ja he ovat uusineet vakavan väkivaltarikoksen kolmen vuoden kuluttua vapautumisestaan. Vakavia väkivaltarikoksia ovat esimerkiksi tappo, törkeä raiskaus tai törkeä väkivaltarikos.

Toukokuun alussa Suomessa oli 37 vankia, jotka joutuvat istumaan vankilassa koko rangaistusaikansa.

Suurin osa suomalaisista vangeista vapautuu vankilasta ennen varsinaisen rangaistusajan päättymistä. Tällöin vanki on valvotussa koevapaudessa tai ehdonalaisessa vapaudessa.

Kaikkein vaarallisimmat vangit pääsevät kiven sisästä siis heti täydelliseen vapauteen, ilman jälkiseurantaa.

– Kun tällaista vankia ei yleensä vapauteta ehdonalaiseen vapauteen, he vapautuvat ilman minkäänlaista valvontaa. Se on nähty ongelmallisena, sanoo oikeusministeriön hallitusneuvos Ulla Mohell.

Vapautetut tiukkaan kontrolliin – väärästä käytöksestä takaisin linnaan

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että vakavien väkivaltarikosten uusijat joutuvat kahden vuoden valvontaan vapautumisensa jälkeen. Valvontajakson aikana vangilta vaadittaisiin esimerkiksi jalkapannan käyttöä, päihteettömyyttä, tai bentsodiatsepiinien kaltaisten lääkkeiden käyttökieltoa.

Lisäksi valvonnassa oleva vapautettu voitaisiin velvoittaa tapaamisiin valvojan kanssa, tai käynteihin yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Tarpeen vaatiessa vapautetulta edellytettäisiin kaikkia edellämainituista velvoitteista.

– Käytännössä valvontamääräyksenä olisi usein päihteettömyys. Jokainen tapaus kuitenkin harkittaisiin erikseen, Mohell sanoo. Ehdotonta päihteettömyyttä ei vaadittaisi esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa tuomittu ei olisi tehnyt rikostaan päihteiden vaikutuksen alaisena. Esimerkiksi henkirikoksista noin 80 prosenttia tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Itse valvonnasta vastaisi Rikosseuraamuslaitos.

– Se (valvonta) rinnastuisi hyvin pitkälle ehdonalaisen vapauden ja valvotun koevapauden valvontaan, Mohell kuvailee.

Mikäli valvottava rikkoo velvoitteitaan valvonta-aikana, siitä seuraisi työryhmän ehdotuksen mukaan uusi kolmen kuukauden pituinen ehdoton vankeusrangaistus.

Lakiesitys on tarkoitus antaa uudelle eduskunnalle syyskaudella. Jos eduskunta hyväksyy lain, se voisi tulla voimaan jo vuoden 2016 aikana.

Lue seuraavaksi