Kaatopaikasta ekoteollisuuteen – jätteenkäsittely on muutoksen edessä

Jätevoimalat ja vuoden vaihteessa voimaan astuva uusi kaatopaikka-asetus vähentävät merkittävästi kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää. Tämä patistaa perinteisiä kaatopaikkoja etsimään uusia toimintamuotoja. Espoon Ämmässuolla tulevaisuudessa siintää ekoteollisuuskeskus, joka tuottaisi jätteistä sekä energiaa että materiaaleja teollisuuden käyttöön.

Kotimaa
Ämmässuon kaatopaikka Espoossa.
Eteläsuomalaisten kotitalouksien sekajätteet vietiin Ämmässuon kaatopaikalle vuoteen 2014 saakka.Yle

Vantaan jätevoimalan käyttöönotto on muuttanut merkittävästi Espoossa sijaitsevan Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa. Jätemäärät ovat tippuneet roimasti ja niiden käsittelyn pääpaino on siirtynyt loppusijoittamisesta jatkojalostamiseen.

– Käytännössä enää vain noin viisi prosenttia meille tulevasta jätteestä päätyy esikäsittelyn jälkeen loppusijoitukseen kaatopaikalle. Tietenkin jatkossakin syntyy jätettä, jolle täytyy olla aina varattuna loppusijoitusalueita, mutta pääasiassa meillä tehdään tällä hetkellä kaatopaikkojen sulkemistoimenpiteitä, sanoo Ämmässuon käyttöpäällikkö Jukka Salmela.

Ensi vuoden alusta tulee voimaan myös uusi kaatopaikka-asetus, joka vähentää entisestään kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Vuodenvaihteen jälkeen kaiken orgaanisen jätteen loppusijoittaminen on kielletty.

Salmelan mukaan alun perin kaatopaikkana aloittanut Ämmässuo voisikin tulevaisuudessa toimia uudenlaisena ekoteollisena keskuksena.

Tällä hetkellä tehdään kaatopaikkojen sulkemistoimenpiteitä

Jukka Salmela

– Alue on ainutlaatuinen sijainniltaan ja mahdollistaa monenlaista tulevaisuuden kiertotalouden toimintaa. Nyt etsitäänkin yhteistyökumppaneita, jota voisivat jatkojalostaa, tuotteistaa ja myydä meillä jätteestä syntyviä materiaaleja.

Energiaa tuulesta ja auringosta

Ämmässuon tuoreen yleissuunnitelman mukaan alueella selvitetään muun muassa mahdollisuuksia lisästä tuuli- ja aurinkovoiman sekä muiden uusiutuvaan energiaan perustuvien ratkaisujen toteuttamista.

Lisäksi tutkitaan esimerkiksi kierrätysasfalttiaseman sijoittamista jätteenkäsittelylaitoksen läheisyyteen. Laitos käsittelee jätevoimaloista syntyvää kuonaa, josta saadaan asfalttiin sopivaa mineraaliainesta.

– Tavoitteena on, että kierrätysasfalttiasema voisi tukeutua meidän materiaalivirtoihin ja meidän energiaverkkoon, sanoo Salmela.

Salmelan mukaan myös Espoon kaupunki on mukana alueen kehittämisessä, sillä jätteenkäsittelylaitoksen viereen ollaan kaavoittamassa teollisuusaluetta.

– Toki tällaisen keskittymän syntyminen on hyvin pitkä prosessi ja kestää varmaan vuosikymmeniä ennen kuin perinteinen kaatopaikka-alue muotoutuu uusiksi. Tällainen projekti on kuitenkin nyt aloitettu ja uskotaan, että tämänkaltaisia kierrätystoimia voisi hyvinkin jatkossa sijaita Ämmässuolla.

Biokaasuvoimalan koekäyttö aloitettu

Ämmässuolle rakentuvan uuden biokaasuvoimalan koekäyttö on käynnistynyt keväällä. Biojätteen käsittely biokaasulaitoksessa perustuu ns. osavirtamädätykseen, jossa vastaanotettu biojäte jaetaan ominaisuuksiensa perusteella joko mädätykseen tai kompostointiin. Laitoksessa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa.

– Tähän mennessä saadut kokemukset ovat hyvin positiivisia eli biokaasua syntyy jopa vähän enemmän kuin ollaan arvioitu. Pikku hiljaa päästään ihan suunnitelman mukaiseen tuotantoon ja kaasun hyödyntämistäkin ollaan alottelemassa nykyisessa voimalassa lähiviikkojen aikana.

Biokaasun lopulliset hyödyntämisratkaisut valmistuvat vasta vuoden vaihteessa, kun biokaasua hyödyntävä uusi kaasumoottorivoimalaitos valmistuu.