Metropolin alueet karkaavat kauas toisistaan: raha asuu Kuusisaaressa, työttömyys Länsimäessä

Sosioekonomiset erot metropolialueella ovat tutkitusti kasvaneet 2000-luvun alkupuolelta saakka. Nopeimmin kasvavat erot eri alueiden asukkaiden maahanmuuttajataustaisuudessa ja koulutustasossa.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osoittamalla näet alueen tiedot.
Sosioekonomisten erojen jakautuminen pääkaupunkiseudulla. Voit vaihtaa tarkasteltavaa muuttujaa yltä.Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja tilastokeskus

Kuusisaaressa asuvan helsinkiläisen tilipussi on keskimäärin lähes 150 000 euroa vuodessa. Lähistöllä sijaitsevassa Espoon Otaniemessä väki ansaitsee yli kymmenen kertaa vähemmän.

Helsingin Santahaminassa taas ei ole juuri lainkaan maahanmuuttajia eikä työttömiä. Heitä riittää sen sijaan Vantaan Länsimäessä, joka johtaa koko metropolialueen tilastoja molemmissa kategorioissa.

Espoon Nuottaniemessä yli puolella asukkaista on vähintään maisterin paperit. Helsingin Jakomäessä yli 40 prosenttia on käynyt pelkän peruskoulun.

Kun Helsingin keskustan kalleimmalla alueella asuinneliö maksaa 7 200 euroa, niin Vantaanpuistossa samalla hinnalla saa neljä neliötä.

Maahanmuuttotaustaisuus ja koulutus erottavat

Suuret erot käyvät ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Tilastokeskuksen tiedoista.

Helsingin kaupungin tietokeskus selvitti Yle Uutisten pyynnöstä uusimpia tietoja Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginosien sosioekonomisista muuttujista kaupunginosittain. Tietokeskus on julkaissut samojen tietojen pohjalta viime vuonna myös kymmenen vuotta kattavan seurantatutkimuksen.

Neliöhinnat on jaoteltu postinumeroittain ja poimittu Tilastokeskuksen tiedoista.

Sosioekonomisia eroja koskevan tutkimuksen keskeisin havainto on, että erot kaupunginosien välillä kasvavat.

Uusimmissa tiedoissa erityisen suurta alueiden välisten erojen kasvua näkyy ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuksissa ja vieraskielisen väestön osuuksissa.

Katja Vilkama
Erikoistutkija Katja Vilkama.Pertti Nisonen / Helsingin kaupunki

– Kyllä se näkyy aivan selkeästi. Esimerkiksi maahanmuuttajien määrä on kasvanut ja maahanmuuttajia asuu hyvin monenlaisilla alueilla, mutta nimenomaan se korkeimpien osuuksien kärki erottuu hyvin selkeästi, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Katja Vilkama.

Eli maahanmuuttajat pakkautuvat tiettyihin kaupunginosiin?

– Niin, tai heitä asuu kyllä koko seudulla ja muillakin alueilla, mutta tietyillä alueilla osuudet kasvavat selvästi nopeammin kuin seudulla keskimäärin. Jos katsotaan seurantajakson alkuvaihetta 2000-luvun alkupuolella, niin silloin korkeimmat osuudet olivat 15 prosentin luokkaa, ja nyt reilu kymmenen vuotta myöhemmin ollaan noin 30 prosentin luokassa. Eli siinä on tapahtunut hyvin selvä muutos, vertaa Vilkama.

Metropolialueelta löytyy tällä hetkellä seitsemän kaupunginosaa, joissa vieraskielisiä eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia on yli 30 prosenttia: Länsimäki, Meri-Rastila, Mikkola, Suvela, Kallahti, Kurkimäki ja Havukoski.

Ominaisuudet kasautuvat

Itä-länsi-jakautuminen ja useiden sosioekonomisten muuttujien kasautuminen tietyille alueille ja jopa samoihin kaupunginosiin näkyy tilastoissa.

Erikoistutkija Katja Vilkama ei silti pidä kehitystä hälyttävänä.

– Tietty erilaistuminen ja asuinalueiden omaleimaisuus on ihan normaalia kaupunkikehitystä. Sentyyppinen kehitys sen sijaan olisi huolestuttavaa, jos meillä tutkimuksessa alkaisi näkyä alueita, jotka olisivat selkeästi jäämässä jälkeen kehityksen tahdista. Nyt meillä ei ole sellaisia alueita, selittää Vilkama.

Hyvä esimerkki on työttömyys. Se on tällä hetkellä valitettavan suurta, mutta toisaalta tilastot ovat koholla kaikissa kaupungiosissa.

Muutoksen tahti on erilainen eri alueilla.

Katja Vilkama

– Jos katsoo koko kymmenen vuoden aikajaksoa, työttömyys heiluu ylos ja alas kaikilla alueilla ihan suoraan linjassa talouden muutosten kanssa. Samaan aikaan erot alueiden välillä pysyvät selkeinä, eli korkeamman työttömyyden alueilla ei edes hyvinä talousvuosina työttömyys putoa niin alas kuin muilla alueilla. Mutta toistaiseksi luku kuitenkin muuttuu. Eli hyvät talousvuodet laskevat työttömyyttä kaikkialla.

Vilkaman mukaan paha juttu olisi, jos talouden kääntyessä parempaan suuntaan se ei näkyisi korkean työttömyyden alueilla ollenkaan.

Alueiden jakoa "hyviin" ja "huonoihin" ei voi tutkijan mukaan tehdä pelkästään yhden tai kahden sosioekonomisen mittarin perusteella.

– Onko sijoitus ykkönen tai kakkonen, sillä ei ole väliä, vaan yleinen muutoksen suunta on olennaisempi. Näkyykö heikentyvää kehitystä? Tutkimustuloksemme ovat siinä mielessä hyviä, että niissä ei näy kurjistumista. Muutoksen tahti vain on erilainen eri alueilla, kuvailee Katja Vilkama.

Korjaus 8.7.2015 klo 15.52: Täydennetty vieraskielisen määritelmää. Vieraskielisillä tarkoitetaan äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia.