Valitsiko stressaaja väärän ammatin?

Jokaisessa ammatissa tarvitaan erilaisia ihmisiä, ja persoonallisuuden piirteisiin pystyy kyllä vaikuttamaan, vakuuttaa työhyvinvoinnin asiantuntija, dosentti Marja-Liisa Manka. Stressittä elämästä ei selviä, vaikka kuinka yrittäisi ammattinsa valita.

Kotimaa
Pöydällä eri ohjelmistojen päätelaitteita.
Yle

Stressikirjan kirjoittanut dosentti Marja-Liisa Manka sanoo, että stressitöntä elämää ei ole luvassa kenellekään, ja niinkin voi olla, että huoleton elämä on ikävä elämä.

Jos on ammatinvalinnan edessä, kannattaa unohtaa mustavalkoisuus ja muistaa, että ihminen on – vielä vanhempanakin – kehityskelpoinen ja lukuisten osiensa summa.

Voiko nuorella olla sellaisia ominaisuuksia, joiden takia pitäisi valita työ, joka luonteeltaan on stressaamaton. Kyllä kai niitäkin on?

– Kyllä nykyään on aika vaikea löytää ammattia, jossa stressiä ei tunneta. Pelkästään muutokset, epävarmuus sekä hupenevat resurssit aiheuttavat sitä. Moni kiireessä haaveilee työstä käytävän perällä tai liukuhihnan äärellä, jolloin ei tarvitsisi ajatella mitään ja stressaantua. Mutta, se voisi toisaalta ikävystyttää ja aiheuttaa stressiä tapahtumaköyhyyden vuoksi.

Paineet ja tiukat aikataulut saavat ihmisen ponnistelemaan ja myös onnistumaan, mistä seuraa myönteinen tunnetila.

Jotkut ovat varsin optimistisia, puhutaan kroonisesta onnellisuudesta tai henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, joten heidän on helpompi selvitä stressistä siksi, etteivät he etsi ongelmia.

Persoonallisuuden piirteet heijastuvat toki elämäämme, mutta niihinkin voi vaikuttaa, kun oppii tuntemaan itsensä. Ulospäin suuntautuvasta ei tule sisäänpäin suuntautuvaa tai päinvastoin, mutta jokaisessa ammatissa tarvitaan erilaisia ihmisiä.

Millaisia ovat luonteenpiirteet, joista voi päätellä, että kestää stressiä huonosti?

– Eräässäkin tutkimuksessa persoonallisuutta on arvioitu sosiaalisen aktiivisuuden, ystävällisyyden, tunnollisuuden, tunne-elämän tasapainoisuuden sekä kokemuksille avoimuuden kannalta.

Vastakkaisiksi ominaisuuksiksi katsotaan vetäytyvyys ja avoimuus; etäisyys ja lämpö; suurpiirteisyys ja tunnollisuus; levottomuus ja levollisuus sekä sovinnaisuus ja uudistavuus.

Korkea neuroottisuus eli levottomuus edellä mainitulla asteikolla on yhteydessä kovempana koettuun kuormitukseen ja vahva sovinnollisuus pienempään kuormitukseen. Sovinnollisuuden alapiirteitä ovat luottamus, rehellisyys, vaatimattomuus ja epäitsekkyys, joka ilmenee huomaavaisuutena.

Luonteenpiirteiden lisäksi käyttäytymiseemme vaikuttavat arvot, motivaatio ja asenteet. Ihminen ei näin ollen ole mikään mustavalkoinen, vaan kehityskelpoinen osiensa summa. Aivot ovat joustavat, ja harjoitus muuttaa niiden toimintatapoja.

Oletko törmännyt ihmisiin, joilla on kova työstressi sen takia, että ovat valinneet luonteelleen täysin sopimattoman työn?

– Erittäin harvoin, mutta muistan yhden tilanteen, jossa tiimityön pelisääntöjä rustattiin. Ensin tiimi uskoi, että kaikkien pitäisi tehdä kaikkia töitä.

Työvoimatoimistossa eräs henkilö menetti yöunensa, koska hänen piti pitää informaatiotilaisuuksia. Pelisääntökeskustelussa sovittiin, että ulospäinsuuntautunut kollega pitikin infot ja pikkutarkka ihminen teki hänen puolestaan paperityöt.

Siksi olisikin tärkeätä, että työtiimeissä olisi erilaisia ihmisiä, jotka voisivat kompensoida toisiaan. Uskon vahvasti, että jokainen voi oppia selviytymään.