Päiväkodin johtaja: Perheiltä viedään oikeus valita paras hoito

Oululaisen päiväkodin johtaja Susanna Haapsamo pelkää, että nyt haetut säästöt päivähoidosta muuttuvat isoksi laskuksi, joka maksetaan tulevaisuudessa.

Kotimaa
Lapsi leikkii lattialla leluilla.
Yle

Uusi hallitusohjelma on karua luettavaa päiväkoti-ikäisten perheille. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan rajaamassa, ryhmäkokoja suurentamassa, esiopetukseen kajoamassa ja hoitomaksuja nostamassa.

Subjektiivista päivähoitoa ollaan rajaamassa puolipäiväiseksi silloin, kun toinen vanhempi hoitaa toista lasta kotona. Päivähoito-oikeus muuttuu puolipäiväiseksi myös silloin, kun vanhempi on työttömänä.

Oululaisen Sampolan päiväkodin johtaja Susanna Haapsamo on erittäin huolestunut suunnitelmista.

– Olemme juuri saaneet Suomeen varhaiskasvatuslain, joka nostaa lapsen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Mielestäni suunnitelmat heikentävät lapsen asemaa ja oikeuksia ja asettavat perheet eriarvoiseen asemaan, Haapsamo sanoo.

Korkeatasoinen varhaiskasvatus on tuottava sijoitus yhteiskunnalle ja maksaa itsensä moninkertaisena takaisin.

Susanna Haapsamo

Kun subjektiivinen päivähoito-oikeus puretaan, vanhemmat eivät itse saa valita heille sopivinta lasten hoitomuotoa.

– Korkeasti koulutettu, työhönsä sitoutunut henkilökunta varmasti pystyy antamaan paljon myös puolen päivän aikana, mutta tässä on kysymys myös perheiden oikeudesta voida valita haluamansa palvelu. Eli jos perhe kokee, että kokopäiväinen varhaiskasvatus antaisi heidän lapselleen parhaan mahdollisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen, heidän pitäisi voida se valita.

Isommat ryhmät tuovat ongelmia

Päiväkotien ryhmäkoot suurentuvat. Hallitusohjelman mukaan yli 3-vuotiaiden lasten ryhmässä voisi olla kahdeksan lasta yhtä hoitajaa kohden. Nyt lapsia voi olla seitsemän yhtä hoitajaa kohden. Todellinen lapsiluku voi olla paljon isompi erilaisten hoitosopimusten vuoksi.

Sampolan päiväkodin avoimeen varhaiskasvatustoimintaan, Lastuun, lapsiaan tuovat vanhemmat ovat myös huolissaan tulevasta.

Kun ne lapset, jotka eivät saa tarvitsemaansa opetusta ja tukea varhaiskasvatuksessa, menevät perusopetukseen, ongelmat alkavat kasaantua.

Susanna Haapsamo

– Mikäli ryhmäkokoa vain kasvatetaan, niin eihän henkilökunta pysty huolehtimaan lapsista yksilöllisesti, kahden pienen lapsen isä sanoo.

– Voihan olla, että moni vanhempi jää kotiin kasvattamaan lapsia. Että työllistymisenkin kannalta se on aika huono juttu, nuori äiti pohtii.

Ryhmäkokojen kasvattamiseen liittyvät myös tarttuvat taudit.

– Kun lapsiryhmän koko kasvaa, myös pöpöjä liikkuu enemmän, ja lapset sekä henkilökunta sairastaa enemmän ja työn kuormittavuus kasvaa. Ja kaikkihan me tiedämme, mitä se tarkoittaa, Haapsamo muistuttaa.

Haapsamo muistuttaa, että laadukas varhaiskasvatus, sisältäen esiopetuksen, edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja antaa vahvan pohjan elinikäiselle oppimiselle. Hallituksen suunnitelmat toisivat toteutuessaan isoja ongelmia tulevaisuudessa.

– Löydämme sen edestämme. Kun ne lapset, jotka eivät saa tarvitsemaansa opetusta ja tukea varhaiskasvatuksessa, menevät perusopetukseen, ongelmat alkavat kasaantua. Sen jälkeen syrjäytymisriskit kasvavat, ja tarvitaan entistä enemmän erilaisia lastensuojelun palveluita. Tällä tavalla me emme saa säästöjä aikaiseksi. Korkeatasoinen varhaiskasvatus on tuottava sijoitus yhteiskunnalle ja maksaa itsensä moninkertaisena takaisin.