Hyvästi, Suomi: Ulkomaille muuttavia jo yhtä paljon kuin 70-luvulla

Viime vuotta leimasi virolainen koti-ikävä. Eniten ulkomaille lähtivät nuoret aikuiset.

Kotimaa
Muuttolaatikoita kuljetetaan nokkakärryillä.
Seppo Sarkkinen / Yle

Yli 15 000 Suomessa asuvaa muutti pois viime vuoden aikana. Luku on selvä tilastopiikki. Joka viidennen suunta oli Ruotsi, ja yli tuhat muutti Saksaan, Britanniaan ja Viroon kuhunkin, selviää Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun)perjantaina julkaisemista muuttoliiketiedoista.

Tällaista poismuuton aaltoa saa hakea 70-luvulta asti, kertoo yliaktuaari Matti Saari.

– Silloin oli myös tällainen kriisi, suuri velka ja työttömyyttä, Saari löytää syyksi.

Suurin lähtijöiden ikäryhmä on nuoret aikuiset, 25–34-vuotiaat. Aivan toisista syistä lähteviä eläkeikäisiä, 65–74-vuotiaita maastamuuttajiia oli myös ennätyksellisen paljon, eniten Espanjan aurinkoon.

Usein suomalaiset läksivät pysyvästi. Viime vuonna maahan muutti alle 8 000 Suomen kansalaista, lähinnä siis paluumuuttajia.

Viron luvuissa näkyy vahva paluumuuton aalto. Suurin osa Suomesta Viroon muuttaneista oli Viron kansalaisia. Kotimaahan palanneiden virolaisten määrä kasvoi peräti kolmanneksella vuodesta 2013.

– Yksittäistä syytä ei välttämättä ole. Varmaan tämä kertoo työllisyystilanteesta tietyillä aloilla eli rakentamisessa, siivouksessa, kuljetuksessa ja terveydenhoidossa, sanoo toiminnanjohtaja Jaana Vasama suomalaisten ja virolaisten ystävyysseurasta Tuglasista.

Kokonaisuudessaan poismuutto vaikuttaa ratkaisevasti Suomen siirtolaistilastoihin. Maahanmuuttajia on tullut vuosi vuodelta enemmän, minkä vuoksi nettosiirtolaisuus – maahanmuuton ja maastamuuton erotus – on ollut viime vuodet vakaassa kasvussa. Viime vuosi oli kuitenkin 2000-luvun ensimmäinen, jona maahanmuuttajien määrä väheni ja maastamuuttajien määrä kasvoi.

Suomeen tulijoita oli kuitenkin tuplasti enemmän kuin Suomesta lähtijöitä. Maahanmuuttajien määrä on vakiintunut viime vuosina runsaaseen 30 000:een.