Koe uusi yle.fi

Näkövamma ei hidastanut lukio-opintoja – lisähaastetta vain pitkän matematiikan kuvioista

Susanna Halme suoritti lukion ja ylioppilastutkinnon samaan tahtiin näkevien luokkatovereidensa kanssa. Nykytekniikka auttaa, joskaan symbolilaskimissa on vielä kehittämistä.

Kotimaa
Susanna Halme opiskelee tietokoneella.
Susanna Halme opiskelee tietokoneella. Juha Kokkala / Yle
Susanna Halme opiskelee tietokoneella.
Susanna Halme kirjoittaa puhelimellaan, josta on apua myös tekstin lukemisessa.

Akaan Viialassa asuva Susanna Halme on yksi tämän kevään ylioppilaista. Näkövammainen Susanna suoritti lukion samassa ajassa kuin näkevät koulukaverinsa.

– Olen aina ollut tunnollinen opiskelija, joten jatkoin vaan samaan tahtiin kuin ennenkin, Susanna kuvaa lukio-opintojaan.
– Kyllähän se ehkä jonkin verran enemmän vei aikaa kuin muilla, mutta kun teki tasaisesti töitä, niin opiskelu eteni ihan sujuvasti.

Opiskelun apuvälineinä Susannalla oli ruudunlukuohjelmalla varustettu tietokone, eli ruudulla olevaa tekstiä pistekirjoitukseksi muuttava ohjelma. Kaikki koulukirjat oli viety kyseisen ohjelman kautta tietokoneelle.

– Tein myös kaikki muistiinpanot, tehtävät ja kokeet tietokoneella, mikä oli tietysti tärkein apuväline, kertoo Susanna.

Kaunokirjallisuuden opiskelussa apuna olivat äänikirjat.

Susannalla oli myös henkilökohtainen avustaja, joka auttoi liikkumisessa ja esimerkiksi materiaalin muokkaamisessa. Pienessä lukiossa apua sai myös koulukavereita.

– Meillä on niin pieni lukio, että kaikki tiesivät näkövammastani ja auttoivat pyydettäessä.

Pitkää matikkaa ja komea tulos

Susanna Halmeen tulos ylioppilaskirjoituksissa oli koko koulun toiseksi paras.

– Olen aina tykännyt opiskelusta, hän perustelee pärjäämistään.

Susanna oli myös ainoa tänä vuonna pitkän matematiikan kirjoittanut näkövammainen. Vaihtelevasti sujuneen opiskelun hankaluudet liittyivät lähinnä erilaisiin merkkeihin.

– Tekstinäyttö lukee vain yhden rivin kerrallaan, joten esimerkiksi potenssien tai alaindeksien lukeminen tuotti vaikeuksia. Ja esimerkiksi geometria, vektorit ja erilaiset koordinaatistotehtävät olivat vähän haastavia ja niitä piti soveltaa.

Näkövammaisille tarkoitettua ja toimivaa symbolista laskinta ei myöskään ole vielä olemassa, joten asia piti ratkaista toisin.

– Minä käytin vain tietokoneesta löytyvää Windowsin laskinta ja välillä vei enemmän aikaa löytää soveltuvia ratkaisuja.

Seuraavaksi Susanna Halme toivoo jatkavansa opiskeluja yliopistossa. Hän on hakenut lukemaan historiaa ja ruotsia Tampereen yliopistoon. Susannalla on kuitenkin jo työpaikkakin Näkövammaisten keskusliitossa vuodeksi.

– Varsinaista unelma-ammattia minulla ei vielä ole - vain toive päästä yliopistoon.

Harrastuksia, palkintoja ja apuvälineitä

Susanna Halme on ehtinyt myös harrastaa, vaikka opinnot veivät aikaa. Hän pelaa maalipalloa Suomen naisten maajoukkueessa. Jo pelkästään maalipallo on tuonut erilaisia palkintoja, mutta muutakin menestystä on tullut.

– Minä olen aina harrastanut ratsastusta ja käyn useissa seurakisoissa. Ennen maalipalloa uin kilpaa vammaisuinnissa SM-tasolla ja sieltä on myös tullut mitaleja, hän esittelee palkintojaan.

Susanna Halmeen näkökyky heikkeni jo varhaisessa lapsuudessa parin vuoden iässä. Tällä hetkellä hän näkee hyvässä valossa hahmoja ja pystyy hyödyntämään sitä lähinnä liikkumisessa.

Sokeiden apuvälineet ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi ja helpottavat arkista elämää. Susannalla on tietokoneen lisäksi apunaan myös älypuhelin.

– Siinä on muun muassa voice over –puheohjelma, jonka avulla voin käyttää esimerkiksi facebookia ja twitteriä. Puhelimesta löytyy myös navigointisovelluksia ja värin tunnistusta, Susanna luettelee.

– Ja kun tekniikka kehittyy, niin muun muassa netin kautta pystyy tekemään paljon asioita, Susanna kehuu.