1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle maailmalla

Näkökulma: Miksi demokratian ikoni Aung San Suu Kyi vaikenee maansa muslimivähemmistön hädästä?

Ylen Itä-Aasian kirjeenvaihtaja Sari Taussi tarkastelee Myanmarin rohingyojen ahdinkoa.

Yle maailmalla
Aung San Suu Kyi.
Aung San Suu Kyi.Lynn Bo Bo / EPA

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991 kivenkovasta demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisesta. Nyt moni ihmettelee miksi demokratian ikoni ei asetu puolustamaan maansa sorrettua rohingya-vähemmistöä.

Tällä viikolla kannanottoa peräsi myös toinen rauhanpalkittu, Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama australialaisen lehden haastattelussa.

- Olen puhunut hänen kanssaan asiasta. Hän sanoi, että kysymys on hyvin monimutkainen. Minusta hän voisi silti tehdä jotain, Dalai Lama sanoi The Australianille.

Suu Kyin kannanotto myötäilee maan virallista kantaa. Kukaan ei ole valmis nousemaan puolustamaan 1,3 miljoonaa rohingyaa, joita YK pitää maailman sorretuimpana vähemmistönä.

Jopa 140 000 suljettiin Myanmarin läntisessä Rakhinen osavaltiossa leireille sen jälkeen, kun buddhalaisten ja muslimien välillä puhkesi väkivaltaisuuksia vuonna 2012. Virallisen kannan mukaan rohingyat ovat Bangladeshista historian saatossa tulleita bengaleja eikä heillä siksi ole oikeutta kansalaisuuteen.

*Leirien kurja elämä ja vähemmistön ala-arvoinen kohtelu ovat saaneet jo kymmenet tuhannet rohingyat hakeutumaan muslimienemmistöisiiin naapurimaihin, Malesiaan ja Indonesiaan. *Pakoreitti toteutetaan ihmissalakuljettajien välityksellä, niin että ihmiset viedään laivoilla välietappiin mm. Thaimaahan.

Ihmiskauppiaat pitävät sitten rohingyoja ja köyhyyttä pakenevia bangladeshilaisia panttivankeina viidakkoleireillä kunnes Myanmarissa olevat sukulaiset lähettävät lisää rahaa. Sadat ovat kuolleet, kuten viime aikoina Thaimaasta ja Malesiasta löytyneet joukkohaudat paljastavat. Ongelma on noussut otsikoihin ja saanut aikaan kansainvälisiä kokouksia Indonesiassa, Norjassa ja Thaimaassa.

Mutta Myanmarin korkean tason edustus puuttuu näistä kokouksista. Räikeimmin rohingyojen vastaista mielialaa levittää Myanmarissa Mabatha, buddhalainen ”kansallista rotua” ja uskontoa puolustava järjestö. Sen johdossa on useita nimekkäitä munkkeja. Osa kiertää maata lietsomassa vihaa muslimeja kohtaan.

Tällaisessa ilmapiirissä poliitikon on riskialtista asettua puolustamaan muslimeja, joita on eri arvioiden mukaan 4–10 prosenttia Myanmarin väestöstä. Esimerkiksi Dalai Lama sanoi osin ymmärtävänsä Aung San Suu Kyin vaikeaa tilannetta maassa, jossa muslimien puolustamista ei katsota hyvällä.

*Suu Kyin tähtäimessä ovat vuoden lopulle kaavaillut parlamenttivaalit. *Hän haluaa kansan äänet ja varmistaa NLD-puolueensa vaalivoiton. Puolue sai murskavoiton myös edellisissä vapaissa vaaleissa vuonna 1990, mutta vaalitulos mitätöitiin ja Suu Kyitä pidettiin kotiarestissa peräti 15 vuotta. Nyt hän haluaa varmistaa, että vaalitulos tunnustetaan.

Kaksi vuotta kotiarestista vapautumisen jälkeen vuonna 2012 hänet valittiin parlamenttiin, jossa sotilailla on yhä perustuslain takaama 25 prosentin osuus. Suu Kyin korkeimpana tavoitteena on presidenttiys ja perustuslain muutos niin, että presidentiksi voisi päästä myös henkilö, joka on ollut naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Nyt laki kieltää sen. Sotilaiden päätä tuskin käännetään rohingyoja puolustamalla, sanovat hänen ymmärtäjänsä.

Lue seuraavaksi