Parkkipaikan alta etsitään taas kuningasta – Rikhard löytyi, löytyykö myös Henrik?

Vuonna 1135 kuollut normannikuningas Henrik I lepää joko parkkipaikan, leikkikentän tai koulutalon alla, uskovat etsijät. Ensin pitää kuitenkin paikallistaa hautalaiskirkko, joka hävitettiin, kun katolinen kirkko menetti valta-asemansa 1500-luvulla.

Ulkomaat
Leicesterin yliopiston kuva Rikhard III:n luurangosta.
Leicesterin yliopiston kuva esiinkaivetusta Rikhard III:n luurangosta.Leicesterin yliopisto

Brittitutkijat uskovat, ettei vastikään hautaan saatettu 1400-luvun englantilaiskuningas Rikhard III ole ainoa kuninkaallinen vainaja, jonka jäänteet päätyivät parkkipaikan alle. Arkeologit ja historioitsijat arvioivat, että Englantia 1100-luvulla pitkään hallinnut Henrik I voi löytyä parkkipaikan alta Readingista, noin 60 kilometrin päästä Lontoosta.

Taistelussa kaatuneen Rikhardin hautajaiset vuonna 1483 olivat häthätäiset, sillä voittajat eivät välittäneet osoittaa kunnioitusta voitetulle. Henrik sen sijaan kuoli omassa vuoteessaan syötyään liikaa lempiruokaansa nahkiaisia, joita hän ei voinut lääkäriensä kiellosta huolimatta vastustaa – niin ainakin kertoo aikalaistarina.

Hän sai komean sarkofagin Readingin luostarikirkkoon, jonka hän oli rakennuttanut hautakirkoksi itselleen ja toiselle vaimolleen Adelizelle.

Hautajaisia jouduttiin odottamaan, sillä Henrik kuoli Ranskassa, valtakuntansa toisessa puolikkaassa. Sää oli huono, eikä ruumista voitu heti tuoda Englantiin, joten se palsamoitiin, kunnes se kyettiin viikkoja myöhemmin kuljettamaan kotimaahan. Sisäelimet, aivot ja silmät haudattiin Ranskaan.

Jo luostari olisi aika löytö

Henrikin ja hänen perheensä haudat hävisivät 1500-luvulla, kun maa vaihtoi uskontoa ja katoliset luostarit hävitettiin. Vanhojen tarinoiden mukaan ryöstäjät avasivat ja myllersivät Henrikin haudan, koska arkun huhuttiin olevan hopeaa.

Ensi vuonna alkavan The Hidden Abbey -projektin varsinainen kohde on itse luostari. Se pyritään paikallistamaan maatutkalla. Kaivauksiin ryhdytään vain, jos tutka antaa riittävän lupaavia merkkejä Henrikin haudasta.

Luostarin koosta on erilaisia laskelmia. Niistä riippuu, onko hauta mahdollisesti parkkipaikan tai leikkikentän alla vai koulurakennuksen perustuksissa.

Vaikkei kuningasta löytyisikään, jo luostarin löytyminen olisi aikamoinen tapaus. Se oli keskiajalla yksi uskonnollisen vallan tärkeimpiä keskuksia, mikä puolestaan teki Readingista hyvin merkittävän kaupungin.

Miten varmistaa luuranko Henrikiksi?

Leicesterin yliopiston arkeologian professori Richard Buckley, joka johti Rikhard III:n ruumiin etsintöjä, toivottaa kollegoilleen menestystä. Jos keskiaikaisen kuninkaan luuranko löytyisi yhtä ehjänä kuin 350 vuotta myöhemmin kuollut Rikhard, se olisi ainutlaatuista. Todennäköistä se ei kuitenkaan ole, Buckley epäilee.

Myös tunnistaminen olisi erittäin vaikeaa, sanoo tutkija Turi King, joka teki Rikhardin henkilöllisyyden varmistaneet DNA-kokeet. Suurin ongelma olisi jäljittää perimä aina vuoteen 1135, jolloin Henriki kuoli.

Vertailu-DNA:ta Britanniassa kyllä piillee: Henrikillä oli enemmän lapsia, valtaosin aviottomia, kuin yhdelläkään muulla hallitsijalla Englannin historiassa. Lapsia oli kaikkiaan 20. Yhdestäkään ei kuitenkaan tullut hallitsijaa, sillä ainoa hengissä säilynyt aviolapsi oli naispuolinen eivätkä aateliset kepuuttaneet häntä hallitsijaksi.

Henrikin verisukulaisista viimeiseksi hallitsijaksi jäi Tapani, hänen sisarensa poika. Sitten valta siirtyi Plantagenet-suvulle. Sen viimeinen jäsen puolestaan oli vastikään löydetty ja uudelleen haudattu Rikhard III.