Keräilijä ei piilota esineitään "paffilaatikkoon" – enkelit, elefantit ja nallet sulassa sovussa

Tuhatkunta nallea, mahdottomasti enkeleitä ja elefantteja sekä Arabiaa seinät täynnä. Hämeen härkätien varrelta Kanta-Hämeessä löytyy mielenkiintoisia pistäytymispaikkoja, joista yksi löytyy nykyisin Hämeenlinnaan kuuluvasta Rengosta.

kulttuuri
Huoneessa on paljon vanhoja esineitä, katonrajassa posliinilautasia
Härkätien Kynttilässä seiniä ja hyllyjä koristavat lukuisat lautaset. Tiina Kokko / Yle

Rengossa, Hämeen Härkätien varrella Kuittilan kylässä asuva Hannu Latvala haluaisi olla kärpäsenä katossa.

Sieltä hän tarkkailisi härkätien kulkijoita keskiajalta tähän päivään: kuninkaita ja kauppiaita, virkamiehiä ja pyhiinvaeltajia, tavallista rahvasta ja kirkonmiehiä.

Tien varrella on keltaisia ja punaisia rakennuksia
Härkätie yhdisti aikoinaan Turun linnan ja Hämeen linnan. Rengon Kuittilassa, tien varrella on Härkätien Kynttilä.Tiina Kokko / Yle

Vuosi vuodelta Hämeen härkätiestä onkin tullut entistä merkityksellisempi Latvalalle. Reilut 30 vuotta sitten perhe muutti vanhalle Klukkarilan tilalle.

Asuinrakennus on aivan kiinni Turusta Hämeenlinnaan kiemurtelevassa historiallisessa tiessä. Itse asiassa osa talosta on nykyisten tiemitoitusten perusteella tiealuetta.

Tilalla on toiminut historian saatossa kievari ja hieman samoilla linjoilla Hannu Latvala ja vaimonsa Pirjo Latvala ovat nykyään. Härkätien Kynttilässä voi kesällä poiketa vaikkapa kahvilla.

Myös huonekalut tulevat kuntoon

Latvalat ovat rakentaneet vanhasta navetasta tilan, jossa kahvittelun lisäksi voi järjestää tilaisuuksia, mutta ennen kaikkea sopii ihailla isäntäparin keräilyharrastuksen satoa.

Yhdessä huoneessa on pelkästäänenkeleitä, toisessa elefantteja. Seiniä ja hyllyjä koristavat Arabian lautaset, kupit ja kannut. Kymmenlapsisen katraan jäljiltä on jäänyt talteen myös nallekokoelma.

Ei tuhat riitä, koska niitä on ihan älytön määrä.

Hannu Latvala

– Ei tuhat riitä, koska niitä on ihan älytön määrä, jättää Hannu Latvala pehmolelujen laskemisen sikseen.

– Me ollaan koko ihmisen ikä kerätty jotain. Esimerkiksi Arabian astioita on toista tuhatta erilaista.

Isäntä myös korjaa vanhoja huonekaluja, ja sekin näkyy vanhassa navetassa. Ei tosin uskoisi, että rakennuksessa on joskus asustellut lehmiä ja vintissä varastoitu heinää. Navetta on saanut salinsa ja kamarinsa ja hulppeat sellaiset.

– Olen koko ikäni ollut vanhojen tavaroiden kanssa tekemisissä. Olen pianoteknikko, ja olen korjannut vanhoja soittimia yli 30 vuotta. Sitä kautta on vanha tavara tullut tutuksi. Niitä nyt jo elämän ehtoopuolella kunnostelen pikkuhiljaa, että jäisi seuraaville sukupolville katsottavaa.

Myös Kuittilan kylän historiaa löytyy kahvilarakennuksen seiniltä sadan vuoden ajalta vanhojen valokuvien muodossa.

Sibelius sai oman peilisalin

Kaikkiin esillä oleviin esineisiin yleisö saa tutustua.

Keräily ei ole mistään kotoisin, jos laitan ne (esineet) paffilaatikkoon ja työnnän sängyn alle. Ihmisten pitää päästä näkemään ne.

Hannu Latvala

– Keräily ei ole mistään kotoisin, jos laitan ne (esineet) paffilaatikkoon ja työnnän sängyn alle. Ihmisten pitää päästä näkemään ne. Täällä niitä saa katsella. Täällä on lautasia, kippoja ja kuppeja.

Hannu Latvala kertoo ihmisten kummastelevan, miksi isäntäväki on innostunut keräilystä. Kun vieraat löytävät seinältä vaikkapa samanlaisen lautasen kuin omassa mummolassakin oli, he ryhtyvät pohtimaan sen kohtaloa. Silloin Latvala tietää onnistuneensa.

– Silloin he ovat olleet hetken pois tästä oravanpyörästä.

Härkätien Kynttilästä löytyy myös Jean Sibeliukselle omistettu ja Sibelius-henkeen somistettu soppi näin herran 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Vaikka kyse on pienestä sopeta, on sillä komea kaiku: Sibeliuksen peilisali. Ja peilisalihan se on peileineen, Sibeliuksineen ja sävelineen.