Työministeri Lindström lähtee vauhdittamaan neuvotteluita yhteiskuntasopimuksesta – ”Hallitus ei kiristä palkansaajia”

Perussuomalaisten uusi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström uhkasi sunnuntaina työnantajia miljardilaskulla, jollei yhteiskuntasopimusta saada kesän aikana sovittua. Lindström sanoo Yle uutisille, että hän lähtee itsekin neuvottelupöytään, jotta ay-liike saadaan mukaan sopimukseen.

politiikka
Jari Lindström
Jari LindströmAntti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström patisti sunnuntaina työnantajapuolta aloittamaan aktiivisen vuoropuhelun ay-liikkeen kanssa. Lindströmin mukaan hallitus voi harkita Kela-maksun palauttamista työnantajille, jos yhteiskuntasopimus kaatuu työnantajien passiivisuuteen. Työnantajien Kela-maksu poistettiin vuonna 2010.

Työministerin lausunto kertoo siitä, että hallitus yrittää nyt tosissaan käynnistää kolmikantaneuvottelut tuottavuuden ja talouskasvun parantamiseksi. Yle Uutisille Lindström myöntää, että ay-liikkeen mukaantulo on koko sopimuksen kulmakivi.

– On äärimmäisen tärkeää saada ay-liike mukaan talkoisiin, se on itse asiassa ihan kulmakivi.

Lindström aikoo työministerinä itsekin olla mukana neuvotteluissa ja tavata eri osapuolet.

– Ilman muuta haluan keskustella kaikkien avainhenkilöiden kanssa ja kertoa mitä hallitus haluaa.

”Aikanaan poltettiin päreet”

Ay-piireissä uusi työministeri on kiistelty hahmo, koska hän on aiemmin arvostellut monia ay-liikkeen toimintatapoja ja myös vienyt Kymenlaaksossa ääniä demareilta perussuomalaisille. Lindström oli ennen liittymistään perussuomalaisiin Paperiliiton ay-aktiivi muun muassa Voikkaan paperitehtaalla Kuusankoskella.

Uusi työministeri myöntää, että välit ovat katkenneet moneen ay-vaikuttajaan, mutta eivät sentään kaikkiin.

– Ymmärtääkseni välit ay-liikkeeseen ovat ihan hyvät. Se, että silloin aikanaan poltettiin päreet joihinkin henkilöihin, ei tarkoita sitä, että ay-liike olisi niin sanotusti heitetty nurkkaan.

Lindström vakuuttaa, että hänellä on hyvät keskusteluvälit moneen ay-liikkeen merkittävään ihmiseen.

”Hallitus ei kiristä palkansaajia”

Poliittisessa vasemmistossa ja ay-puolella pääministeri Juha Sipilän keinoja yhteiskuntasopimuksen vauhdittamiseksi on pidetty jopa suoranaisena kiristyksenä. Sipilä julkisti vaihtoehtoina joko miljardin euron veronkevennykset tai 1,5 miljardin lisäleikkaukset - riippuen siitä, saadaanko sopimus aikaan.

Työministeri Lindström paheksuu puheita kiristyksestä.

– Sana kiristys on kyllä valitettavan väärä. Ei tässä ole tarkoitus kiristää vaan tarkoitus on reilusti kertoa, että tässä ovat eväät. Näillä mennään ja toivotaan että ay-liike tulee mukaan.

Hallitusohjelman lista tarvittavista toimenpiteistä on pitkä: hallitus tavoittelee muun muassa elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista, markkinoiden toiminnan edistämistä ja sääntelyn purkamista. Toimenpiteet hyödyttäisivät yrityksiä ja työnantajia.

Palkansaajapuolella onkin kysytty, missä se palkansaajia hyödyttävä lista on. Lindström pitää kysymystä vääränä.

– Tässä on se yksi Suomen ongelma, että aina mietitään mikä hyödyttää ketäkin. Väitän, että jos työnantajia hyödyttävät nämä toimenpiteet, niin ne hyödyttävät myös työntekijöitä.

Lindström lausuu hieman kokoomuslaisesti, että vastakkainasettelusta pitää nyt päästä eroon. Hän vetoaa, ettei Suomi pärjää nyt ilman luottamusta.

– Se on oikeastaan ydinkysymys, eli millä me saadaan luottamus aikaiseksi. Se ei tule hallituksen määräyksestä vaan sillä että vuoropuhelu käynnistetään.

Lindström sai itse aikoinaan potkut

Yhteiskuntasopimuksella tavoitellaan yksikkötyökustannusten alentamista vähintään viidellä prosentilla. Siihen tarvitaan Lindströmin mukaan monia erilaisia toimenpiteitä, mutta olennaista on paikallinen sopiminen.

– Paikallista sopimista on jo nyt mahdollista käyttää mutta sitä käytetään liian vähän. Paikallisen sopimisen kehittäminen avaa mahdollisuuksia esimerkiksi työaikapankin käyttöön ja se avaa myös mahdollisuuksia järjestellä asioita yhdessä henkilöstön kanssa.

Työttömyysturvan uudistamista voi jo etukäteen povata yhdeksi suurimmista kiistakysymyksistä yhteiskuntasopimuksen väännössä. Hallitus haluaa tiukentaa muun muassa työn vastaanottovelvoitetta.

Työministeri Jari Lindström tietää itse erittäin hyvin, mistä uudistuksessa on kyse. Hän sai paperimiehenä itsekin potkut Voikkaan paperitehtaalta Kuusankoskella, kun tehdas lakkautettiin vuonna 2006 ja kaikkiaan 670 työntekijää irtisanottiin.

- Täällä on kipeitä asioita, joista itse voisin henkilökohtaisesti olla jopa eri mieltä, mutta kun tämä on kokonaisuus joka on sovittu, niin sitä puolustetaan. Jos sieltä yhtä palaa muutetaan, silloin joudutaan puuttumaan moneen muuhunkin.

Lindström muistuttaa, ettei yksityiskohdista ole vielä päätetty vaan toimet tarkentuvat kesän ja neuvottelujen aikana.

Voiko hallitukseen luottaa?

Yhteiskuntasopimuksen toisen yrityksen aikataulu on jälleen haastava. Hallitus odottaa kattavaa sitoutumista järjestöiltä 21.8. mennessä.

Ehdollisista lisäsäästöistä hallitus itse kuitenkin luopuu vasta maaliskuussa 2017. Työministeri Lindström selittää aikataulua sillä, että sopimuksessa sovittujen toimien täytyy myös purra.

– Jotta näkisimme, mikä vaikutus toimenpiteillä on, niin siinä menee aikaa. Tuossa ajassa varmasti jo näemme mihin suuntaan Suomi lähtee kulkemaan.

Toisin sanoen, hallituksen lupaamat porkkanat eli miljardin veronkevennykset ovatkin lopulta enemmän riippuvaisia Suomen talouden kehityksestä kuin yhteiskuntasopimuksen aikaansaannista.

Onko palkansaajien siis vain luotettava hallitukseen, että veronkevennykset tulevat sitten joskus vuonna 2018, jos ovat tullakseen? Lindströmin mukaan kyse on nimenomaan luottamuksesta.

– Eihän hallitus voi lähteä näin isossa asiassa valehtelemaan. Jos toinen osapuoli sitoutuu, niin kyllä hallituksen pitää sitoutua, ja hallitus myös sitoutuu näihin lupauksiinsa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) viestitti Yle Uutisille, että hän ei tänään kommentoi Lindströmin ehdotusta Kela-maksun poistosta.