Kirja 20-luvun rikoksista: luodit vinkuivat ja poliisin elämä oli vaarallista

Rikollisuus Suomessa oli aivan toisenlaista 1920- ja 1930-luvulla. Alamaailman ja poliisien otteet olivat kovia eikä aseiden käyttöä kaihtanut kumpikaan osapuoli.

Aamu-tv
Tuomas Rimpiläinen.
1920-luvulla rikolliset ampuivat poliisia kohti nykyistä useammin. Toisaalta myös poliisit turvautuivat aseisiin nykyistä herkemmin. Näin sanoo kirjailija ja rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen, joka on kirjoittanut kirjan 1920-1930 -luvun rikollisuudesta ja rikostutkinnasta Suomessa.

Aamulehden rikostoimittaja, kirjailija Tuomas Rimpiläinen kutsuu tuoretta kirjaansa tosidekkariksi eli tietokirjan ja dekkarin välimuodoksi.

Messukylän veriteko - ja muita rikostarinoita Suomessa -kirjan tarinat ja yksityiskohdat ovat puhdasta faktaa suoraan tutkintapöytäkirjojen sivuilta.

Kirjailijan mukaan 1920- ja 1930-luvut ovat Suomen historian väkivaltaisinta aikaa rauhan ajalta. Suomen itsenäisyyden aikana on surmattu noin 130 poliisia virkatehtävissä. Heistä lähes puolet juuri noina vuosikymmeninä.

Tuomas Rimpiläinen sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että koville ajoille löytyy selityksensä: sisällissodasta oli kulunut vasta vähän aikaa ja ihmiset olivat oppineet tappamaan. Ja vihaamaan. Katkeruutta löytyi joka suunnalta.

Kaiken lisäksi suomalaisten päihde numero yksi oli tuohon aikaan erittäin vahva väkijuoma eli pirtu.

– Poliisia kohti ammuttiin tuolloin hyvin herkästi verrattuna nykyaikaan. Toisaalta myös poliisi tarttui aseeseen herkästi, Rimpiläinen kertoo.

Rosvo-poliisi -leikki oli tuolloin todella hengenvaarallista. Todistajan tai epäillyn hakeminen jostakin huoneistosta saattoi päättyä nopeasti laukausten vaihtoon. Tuomiot olivat tuohon aikaan lieviä verrattuna nykyaikaan.

Myös poliisien ammattitaito oli kovin vaihtelevaa. Esimerkiksi eräässä tarinassa tutkinta alkoi siten, että ensimmäisenä paikalle tullut poliisi määräsi pestäväksi kaikki verijäljet rikospaikalta. Sen jälkeen uhrit siirrettiin rikospaikalta leikkaushuoneelle.

Mutta olipa lehdistönkin tapa toimia erilainen kuin tänä päivänä. Rikoksista kerrottiin sumeilematta julki kaikki yksityiskohdat miitä ikinä tietoon tuli. Osittain toimittajat myös itse selvittelivät tapahtumia ja etsivät johtolankoja.