Magneettikäyrä kertoo mitä aivot tekevät

Jyväskylän yliopistossa päästään mittaamaan aivojen toimintaa sekunnin tuhannesosan tarkkuudella. Mittauksen mahdollistaa uusi MEG-laboratorio.

tiede
Kuusi magneettikuvaa ihmisaivoista.
Tietokoneanimaatiossa näkyy, miten tangon kuuntelu vaikuttaa aivoihin. Punaiset alueet ovat aktiivisia ja siniset epäaktiivisia alueita.Petri Toiviainen

Jyväskylän yliopisto on saanut käyttöön kolmen miljoonan euron MEG (siirryt toiseen palveluun)-laboratorion. Laboratoriossa mitataan aivomagneettikäyriä, eli käytännössä sähköistä tiedonkulkua aivoissa. Mittauksia voidaan tehdä millisekuntien eli sekunnin tuhannesosien tarkkuudella.

– Tämä on raskaan sarjan laitteisto, ja meille askel kohti maailman huippulaboratorioita. Olemme tehneet pitkään EEG-tutkimusta, joten meillä on hyvä osaaminen tässä mittaamisessa. EEG on kuitenkin hyvin lähellä MEG-tutkimusta, sanoo Jyväskylän yliopiston monitieteellisen aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

MEG-laite kertoo milloin ja millä aivojen alueella hermosolut ovat aktiivisia eli viestivät kun henkilö tekee jotakin tiettyä asiaa, kuten lukee tai liikuttaa kättään. Tutkimuskysymykset voivat tulla miltä saralta tahansa.

– Meillä Jyväskylässä tullaan paneutumaan erityisesti liikunta- ja terveystieteiden tutkimukseen sekä oppimisen tutkimukseen. Ne ovat jo vanhastaan vahvuusalueita yliopistolle, ja niihin tullaan nyt kytkemään aivotutkimuksen menetelmiä, Parviainen sanoo.

Suomessa MEG-laitteita on aiemmin ollut kaksi, eikä niitä ole koko maailmassakaan kuin pari sataa.

– Toivottavasti tulemme jatkossa näkymään aivotutkimuksen eturintamassa. Ottaa tietenkin aikansa, että opimme menetelmät ja yhdistämme niitä sisällöllisiin kysymyksiin, mutta meillä on uniikit sisältöalueet, joille lähdemme tutkimaan. Jos onnistumme yhdistämisessä, meillä on kansainvälinen kenttä avoinna, Parviainen sanoo.

MEG-laboratorio on jo käytössä, mutta sitä täydennetään edelleen.

Tiina Parviaista haastatteli Yle Keski-Suomelle Petra Thurén.