Minikokoinen murrosikä saa vastasyntyneen hormonit sekaisin

Matkalla aikuiseksi lapsen täytyy selvittää kaksi puberteettia, joista toisen lapsi käy läpi jo vauvana. Minipuberteetin on arveltu johtuvan äidin hormoneista, mutta tuoreet löydökset viittaavat siihen, että kyse on vauvan omista hormoneista.

Kuva: Sini Ojanperä / Yle

Ristiäiset tulossa, ja vauvan kasvoilla kukkii finnimäinen ihottuma. Lapsi käy todennäköisesti läpi elämänsä ensimmäistä murrosikää, niin sanottua minipuberteettia.

Minipuberteetissa vastasyntyneen kasvoihin saattaa ilmestyä finnejä muistuttavia rakkuloita ja sukupuolielinten koko kasvaa. Jo keskiajalla ihmeteltiin vastasyntyneen rintarauhasen paisumista, sillä minipuberteetissa rintarauhanen voi erittää jopa maitotippoja.

Nykypäivänä vanhemmat lähtevät harvoin lääkärin vastaanotolle kysymään vauvan aknesta, mutta verkkopalstat ovat ihmettelyjä täynnä.

– Useimmat vanhemmat tunnistavat vauvaiän aknen eli ihopuhdin, mutta sitä ei osata liittää sukuhormonien eritykseen, sanoo lauantaina Itä-Suomen yliopistossa vauvaiän minipuberteetista väittelevä lääketieteen lisensiaatti Tanja Kuiri-Hänninen.

Keskustelupalstoilla pohditaan, voivatko äidin raskausajan hormonit olla syynä vauvan ihopuhtiin. Kuiri-Hännisen tutkimusryhmän löydökset näyttäisivät todistavan sen, että nimenomaan vauvan omat hormonit tuottavat minipuberteetin.

Minipuberteetti on nopeasti ohi

Ensimmäisten elinkuukausien aikana vauvan sukuhormoneja tuottavat elimet toimivat samaan tapaan kuin myöhemmässäkin murrosiässä, ja vauvan sukuhormonitasot nousevat aikuisen tasoja vastaaviksi.

Vauva-aikana muutokset ovat kuitenkin ohimeneviä ja väliaikaisia. Minipuberteetti sammuu pojilla puolen vuoden ikään mennessä, tytöillä hormonitasot pysyvät koholla hiukan pidempään. Hormonitasojen laskettua ne pysyvät matalalla aina oikeaan teini-iän puberteettiin saakka.

Minipuberteetti on normaali kehitysvaihe, joka lapsen on käytävä läpi.

Tarkkaa kehitystehtävää ei tunneta

Teini-ikäisen vanhemmille tutut tunteenpurkaukset eivät todennäköisesti liity minipuberteettiin. Vaikka vastasyntynytkin osoittaa omalla tavallaan mieltään, yhteyttä minipuberteetin ja tunteiden välillä ei tunneta. Kuiri-Hännisen mukaan lapsen itkun syitä on vaikea erottaa toisistaan.

Minipuberteetti ilmiönä löydettiin jo 1970-luvulla. Ilmiön tarkempaa tehtävää myöhemmälle kehitykselle ei tunneta.

– Voi olla, että minipuberteetti on samalla tavalla kuin sikiöaika alttiuskausi, jossa keho ohjelmoituu myöhempää kehitystä varten. Luonnossa ei tapahdu mitään ilman erityistä syytä. Jatkotutkimuksissa on tarkoitus selvittää, että nähdäänkö esimerkiksi minipuberteetin ja myöhemmän murrosiän käynnistymisen välillä yhteys, toteaa Kuiri-Hänninen.

Tanja Kuiri-Hänninen aikoo jatkaa lapsen minipuberteetin kartoittamista jatkossakin. Kuva: Kaisu Jansson / Yle

Minipuberteettia on aiemmin tutkittu etenkin pojilla. Kuiri-Hännisen tutkimusryhmässä minipuberteettia tutkittiin myös tytöillä. Ryhmä pystyi osoittamaan, että tytötkin käyvän läpi minipuberteettivaiheen.

Kuiri-Hännisen tutkimusryhmä osoitti, että keskosina syntyneet ottavat minipuberteetin avulla kiinni täysi-ikäisinä syntyneitä. Keskosten hormonitasot olivat täysiaikaisina syntyneitä korkeammat, ja sekä keskostyttöjen että -poikien sukupuolielimet kasvoivat syntymän jälkeen nopeammin kuin täysiaikaisena syntyneiden.