Näkökulma: Myrsky ja mylväys

Opposition ensimmäinen yhteenotto hallituksen kanssa osoitti, että istuntosalissa ei tällä kaudella pelata mitään neitikiekkoa, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Pekka Ervasti

Näkökulmat
Pekka Ervasti
Lassi Seppälä / Yle

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ollut vasta viisi päivää vallassa, mutta jo nyt kaikki on mennyt pieleen. Tämä ei ole uuden opposition arvio, vaan lainaus ulkoministeri Timo Soinin (ps.) vastauksesta eduskunnan tiedonantokeskustelussa. Tietysti se oli ironiaa, mutta ainakaan oppositiota ei naurattanut.

Hallitus toi uuden ohjelmansa eduskunnan syyniin kuten perustuslaki vaatii. Sen pohjalta hallituksen luottamus punnitaan äänestyksessä torstaina. Hallitus tietysti saa luottamuslauseen, koska se on enemmistöhallitus, mutta aivan kuivin jaloin se ei koettelemuksesta selvinnyt.

Eduskunnan uudessa salissa oli tunnetta ilmassa kuin Suomi–Ruotsi-lätkämatsissa. Otteet tosin olivat enemmän kuin vapaaottelussa, jossa kaikki keinot ovat sallittuja ja tyylipisteitä ei jaettu.

Vaalit ovat vieläliian lähellä. Kummallakin osapuolella on edelleen uuteen rooliin totuttelemista. Kuulosti siltä kuin puhepaperit olisi vaihdettu istuntosalin ovella: entiset oppositiopuolueet turvautuivat hallitusrintaman ikiaikaisiin lauseparsiinja oppositioon pudonneet entiset hallituspuolueet yrittivät omaksua uuden roolin – hieman haparoiden tosin.

Kummallakin osapuolella on edelleen uuteen rooliin totuttelemista.

Pekka Ervasti

Oman lisänsä yleiseen hämmennykseen toi Sibelius-akatemian salin heikko akustiikka. Aika ajoin opposition kärkäs välihuutelu peitti alleen sen, mitä puhujakorkkeelta yritettiin sanoa. Arvokas demokratian foorumi kuulosti aika ajoin torikokoukselta.

Eniten poikittaista mailaa sai perussuomalaisten puheenjohtaja, uunituore ulkoministeri Timo Soini, jolle sekä vihreiden Ville Niinistö että vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki syöttivät viime vaalikauden kuuluisan huudahduksen hallitukselle: "Kuinka te kehtaatte – ja kyllähän te kehtaatte!".

Mutta ei Soinikaan sanattomaksi jäänyt. Hän kaivoi omasta hallituksen fraasikokoelmasta kaikkien ministereiden vakiolausahduksen: "Hyvähän sieltä oppositiosta on huudella". Soini saa vastaisuudessa nipistellä itseään, ettei ylenmääräinen poliittinen itsetyytyväisyys lipsahtaisi ylimielisyyden puolelle.

Epäilemättä Soinin rempseät puheet oppositioajalta antavat nykyisille poliittisille vastustajille ehtymättömän aarreaitan tulevissakin eduskuntaväittelyissä. Arkistot ovat armottomat.

Myös välihuutajat olivat ylikunnossa. Kokoomuksen Ben Zyskowicz puolusti miltei yksin hallituksen linnaketta Hyvä-huudoillaan, mutta jäi pahasti opposition jyrän alle.

Edellisessä eduskunnassa eduskunnan arvovallasta suurta huolta kantanut demarien Eero Heinäluoma oli nyt yksi kovaäänisimpiä hallituksen vastaisia välihuutajia. Entisestä puhemiehestä on hyvää vauhtia tulossa huutomies.

Hallituksen tuore ohjelma miljardiluokan säästölistoineen on suuri mehevä luu opposition terrierien kaluttavaksi. Siitä riittää purtavaa koko hallituskaudeksi – kuinka kauan se sitten kestääkään.

Opposition röykytystä kuunnellut pääministeri Sipilä säilytti valtioneuvoston aitiossa ulkoisen rauhallisuutensa, mutta ehkäpä insinöörillekin on hiljalleen alkanut valjeta, että politiikka ei ole pelkkää loogista prosessijohtamista. Kempeleen hillasoilla tarpoessaan hän lienee kuitenkin omaksunut jonkinlaisen tekniikan, miten silmäkkeestä noustaan.