Reserviläiskirje sai suomalaiset soittamaan puolustusvoimille

Puolustusvoimien päätös lähettää kirje 900 000 suomalaiselle näyttää onnistuneen. Suomalaiset ovat ahkerasti päivittäneet osaamistaan aluetoimistoille. Eniten negatiivista palautetta on tullut siitä, kun sijoituspaikkaa ei kirjeestä kaikille löytynyt.

Kotimaa
Yksityiskohta reserviläiskirjeestä.
Yksityiskohta reserviläiskirjeestä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Viime kuussa harvinaisen moni armeijan käynyt suomalainen kävi postiluukulla vilkaisemassa, josko reserviläiskirje olisi tullut. Nyt on kaikki kirjeet lähetetty, ja puolustusvoimissa on ollut kuhinaa.

Esimerkiksi Satakunnan ja Varsinais-Suomen kattavaan Lounais-Suomen aluetoimistoon on tullut yli 1 000 yhteydenottoa reilun kolmen viikon aikana.

– Ilman tällaista kirjettä yhteydenottoja tulee meille 10–15 viikkoa kohden, komentaja Sami Iso-Lauri kertoo.

Yhteydenottojen määrä on viime päivinä vähentynyt, mutta puhelin kuulemma soi edelleen.

Kirje on tuonut lähinnä positiivista palautetta

Länsi-Suomen aluetoimistossa työskentelevä komentaja Sami Iso-Lauri sanoo, että valtaosa yhteydenotoista on ollut positiivisia. Suomalaiset ovat olleet halukkaita päivittämään tietojaan muun muassa osaamisestaan.

Komentaja Sami Iso-Lauri, Lounais-Suomen aluetoimisto
Kimmo Gustafsson / Yle

Eniten harmittelua on tullut kuulemma siitä, kun yli nelikymppinen ei enää oikein mahdu sijoitukseen.

– Tässä pitää ymmärtää se, että kenttäjoukoilta edellytettävä toiminta vaatii nuoren fyysistä voimaa ja kestävyyttä. Meille vanhemmille löytyy tehtäviä osaamisen mukaan esikunnista ja muita erityistehtäviä.

Osa suomalaisista on myös saanut tiedon, että hän toimii kriisin sattuessa edelleen työpaikallaan.

Reserviläiskirjeellä on saatu lisätietoa suomalaisista

Reserviläiskirje lähetettiin osin siksi, että puolustusvoimat on elänyt viimeiset vuodet myllerryksien kourissa. Kun organisaatio on uudistettu, on myös sodan ajan joukkoihin tullut muutoksia.

Sami Iso-Lauri on ollut jo vuosia suunnittelemassa tiedotusoperaatiota, jossa lähetettiin 900 000 kirjettä. Sodan ajan joukkojen ylläpitäminen on muuten aikamoista hommaa: jokaikinen sijoitus tehdään käsityönä.

Omaan sijoituspaikkaan voi Iso-Laurin mukaan edelleen vaikuttaa kertomalla itsestään jatkossakin.

– Tämän kirjeen tarkoituksena oli saada lisätietoa henkilöiden osaamisesta varusmiespalveluksen jälkeen. Olemme saaneet tietoa ammattiin valmistumisesta ja siitä, miten eri harrastukset ovat tuoneet osaamista.

Iso-Lauri muistuttaa, että jos puolustusvoimien toiminta kiinnostaa, niin esimerkiksi alle nelikymppiset voivat hakeutua myös maakuntajoukkoihin. Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjoaa koulutusta reserviläisille.