Hallitus laittaa maankäyttö- ja rakennuslain täysremonttiin

Hallitusohjelmaan kirjatut uudistukset vähentäisivät valtion ohjausta ja kaventaisivat kuntalaisten valitusmahdollisuuksia. Kuntaliitto on uudistuksista mielissään. Akateemisten asiantuntijoiden pelkona on, että kuntalaisten perusoikeuksia poljetaan samalla kun kuntien ylimmän johdon valta lisääntyy.

Kotimaa
Rakennustelineet kerrostalon seinustalla.
Antti Seppälä / Yle

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on tekemässä suuria muutoksia nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin (siirryt toiseen palveluun). Hallituksen tavoitteena on pienentää alueellisten ELY-keskusten ja ympäristöministeriön roolia sekä rajata kuntalaisten valitusoikeutta kaava-asioissa. Tarkoituksena on nopeuttaa kaavaprosesseja ja helpottaa rakentamista.

Tukku suunnitteilla olevia lakimuutoksia on kirjattu hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun). Ohjelman mukaan ELY-keskusten osa kaavoitus- ja rakentamisasioissa on muuttumassa nykyisestä valvojan ja ohjaajan roolista konsultoivaksi. ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä aiotaan myös rajoittaa.

ELY-keskusten lisäksi ympäristöministeriö on menettämässä päätösvaltaa kaavoituksessa, jos uudistukset saadaan vietyä läpi. Hallituksen suunnitelmissa on, että maakuntakaavoja sekä kuntien yhteisiä yleiskaavoja ei enää jatkossa tarvitsisi hyväksyttää ministeriössä.

Valtion ohjauksen keventämisen ohella hallitus on rajaamassa myös kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Hallitus haluaa selvittää, voitaisiinko kaavoitusasioissa siirtyä kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Kahden edellä mainitun suurin ero on se, että kunnallisvalituksen (siirryt toiseen palveluun) voi tehdä kuka tahansa kunnan asukas, kun hallintovalituksessa (siirryt toiseen palveluun) valitusoikeus on niillä, joiden etuihin ja oikeuksiin kaavauudistus vaikuttaa.

Lisäksi Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voisi jatkossa valittaa rakentamis- ja ympäristöasioissa vain, jos valitukselle myönnetään valituslupa. Myös valitustapausten oikeudenkäyntimaksuja aiotaan korottaa.

Kuntaliitto kiittää

Kuntaliitto on tyytyväinen hallituksen uudistussuunnitelmiin, vaikka hallitusohjelman muotoilu jättää vielä tulkinnanvaraa. Etenkin kuntien itsehallinnollisen vallan kasvaminen miellyttää kuntien edunvalvojia.

– Ne ovat aika isojakin linjauksia. Kuntien valta on lisääntymässä, Suomen Kuntaliiton alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Ritva Laine luonnehtii kokonaisuutta.

Kuntaliitto on sitä mieltä, että suomalainen kolmiportainen kaavoitusjärjestelmä on raskas. Kuntaliitossa uskotaan, että kunnat pärjäisivät vähemmälläkin ohjauksella. Ritva Laineen mielestä etenkin isoissa kaupungeissa ohjausta on liiaksi.

Laine pitää maakuntakaavojen käsittelyä esimerkkinä Suomalaisen kaavoituksen kankeudesta: Kaavan matka suunnittelupöydältä oikeusvaikutteiseksi voi ministeriön vahvistuspäätöksineen ja valitusprosesseineen viedä kuudesta seitsemään vuotta. Tuossa ajassa taloustilanne on saattanut muuttua ja investoijien pää kääntyä.

Laineen mukaan maakuntakaavan vahvistamiskäytännöstä luopuminen olisi suuri myönteinen muutos, joka nopeuttaisi järjestelmää. Hän ei usko, että muutos tekisi kaavoittamisesta ”villiä”. Laine muistuttaa, että laki velvoittaa ja ohjaa kaavoitusta edelleen, vaikka ministeriön vahvistusta ei tulevaisuudessa vaadittaisikaan.

Kuntalaisten valitusoikeuden rajaamista Laine ei pidä huonona ajatuksena.

– Eiväthän kaikki voi valittaa muissakaan asioissa.

Professorit kritisoivat

Maankäytön akateemiset asiantuntijat eivät suhtaudu muutoksiin lainkaan yhtä innokkaasti kuin Kuntaliitto. Uhkakuvana on, että rakennusyhtiöt yhdessä kuntien ylimmän virkamies- ja poliittisen johdon kanssa saisivat huseerata liiankin vapaasti maankäyttöasioissa.

Professori Raine Mäntysalo Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitokselta ei löydä ehdotuksesta juurikaan positiivista sanottavaa.

– En näe tätä hyvänä kehityksenä. Byrokratiatalkoiden nimissä heikennetään kansalaisten valitusoikeutta ja valtiovallan edellytyksiä, Mäntysalo sanoo.

Myös akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kritisoi kaavoitusuudistuksia kovin sanoin Suomen Luonnossa (siirryt toiseen palveluun). Kriitikoiden joukkoon on liittynyt myös korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori (siirryt toiseen palveluun).

ELY-keskusten ja ympäristöministeriön ohjausvallan heikentäminen voisi Mäntysalon mukaan johtaa esimerkiksi kauppapaikkojen kaavoituksen ylimitoitukseen, kun kunnat saisivat vapaammin ajaa omia etujaan. Lopputuloksena voisi olla yhdyskuntarakenteellisesti toimimaton ja kestämätön suunnittelu.

Kuntalaisten valitusoikeuden rajaaminen ja valitusmaksujen korottaminen taas johtaisi kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun.

– Tässä on iso periaatteellinen kysymys. Iso asia on maksujen nostaminen. Onko jatkossa vain varakkailla asianosaisilla varaa valittaa kaavoista, Mäntysalo kysyy.

Hän on myös eri mieltä suomalaisen järjestelmän raskaudesta, jos vertailua käydään muihin Pohjoismaihin. Mäntysalo näkee, että laki antaisi jo nykyään mahdollisuuden paljon joustavampiin käytäntöihin, mutta tämä mahdollisuus on jätetty käyttämättä.

– Monet byrokraattisina pidetyt järjestelmät eivät välttämättä ole lain vika, vaan tulkintojen, Mäntysalo kiteyttää.

Lähteet: Jutun taustamateriaalina on käytetty Tuija Prusin väitöskirjaa "Kuntien itsehallinnollinen asema kaavoituksessa". Juttua varten on haastateltu myös Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusjohtajaa Anssi Joutsiniemeä.