Sisäministeri Orpo vahvistaa: pakolaiskiintiön laskeminen on mahdollista

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) vahvistaa, että Suomen pakolaiskiintiö pidetään hallitusohjelman linjauksen mukaan "viime vuosien tasolla", eli 750–1050 pakolaisessa. Kiintiöpakolaisten määrää saatetaan siis laskea jopa sadoilla kuluvan vuoden tasosta.

Kotimaa
Petteri Orpo
Sisäministeri Petteri Orpo Helsingissä 27. toukokuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallitusohjelman mukaan "kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon".

"Viime vuosien taso" tarkoittaa 750 – 1 050 pakolaisen vastaanottamista vuosittain. On siis mahdollista, että pakolaiskiintiötä lasketaan nykyisestä 1 050:sta, vahvistaa tuore sisäministeri Petteri Orpo (kok.)

– Se on mahdollista, mutta pakolaistilanne Euroopan lähialueilla on nyt jo sen verran vaikea, että se voi olla haastava suunta. Mittaluokka on tässä haarukassa ja minusta se on hyvä lähtökohta, ministeri vahvistaa.

Suomi korotti kiintiön 750 pakolaisesta 1 050 pakolaiseen vuonna 2014 Syyrian sodan takia. Vuoden 2016 pakolaiskiintiöstä päätetään syksyllä.

Oppositio ehti riemastua

Kun pakolaiskiintiötä koskeva linjaus hallitusneuvottelujen aikana ilmoitettiin, asia ymmärrettiin laajalti toisin kuin sisäministeri nyt. Muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ymmärsi (siirryt toiseen palveluun) pakolaiskiintiön pysyvän nykytasolla, eli vähintään 1 050:ssa. Sama tulkinta tehtiin Suomen Pakolaisavussa.

– Minusta se "vähintään viime vuosien tasolla" on ihan selkeää tekstiä. Siinä ei sanota että lähdetään alaspäin, vaan viime vuosien taso asettuu siihen (750–1 050 pakolaisen) haarukkaan, Orpo kommentoi.

Asia ei kuitenkaan ollut vielä tiistaina täysin selvä juuri työnsä aloittaneelle ministerillekään, vaan numerot piti tarkistaa hallitusneuvottelujen maahanmuuton työryhmän vetäjältä, eli perussuomalaisten Juho Eerolalta.

Entä miksi tämä joustamisen mahdollisuus haluttiin kirjata hallitusohjelmaan?

– Pakolaistilanne vaihtelee. Se riippuu siitä, mikä turvallisuustilanne Euroopassa ja sen lähialueilla on. Tämä on varmasti hallitusneuvotteluissa löytynyt kompromissi, Orpo sanoo.

Orpo kuitenkin toteaa itsekin, että maailman pakolaistilanne ei osoita ainakaan laskun merkkejä. YK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) pakolaisten määrä on lisääntynyt muutaman vuoden aikana usealla miljoonalla.

Pakolaiskiintiö saattaa myös kasvaa

Välimeren lisäksi painetta pakolaiskiintiön kasvattamiseen tulee Brysselistä. EU-komissio haluaa keventää Kreikan ja Italian taakkaa jakamalla Välimeren ylittäviä turvapaikanhakijoita EU-maiden kesken. Komission ehdotuksen toteutuminen jyvittäisi Suomeen noin 800 uutta turvapaikanhakijaa ja kasvattaisi Suomen kiintiöpakolaisten määrää 300:lla nykyisestä, eli yli 1 300:aan.

– Euroopassa on kasvamassa solidaarisuuden henki. Voi olla, että olemme sen kysymyksen edessä, että Euroopalta haetaan pakottavia toimia pakolaisten sijoittamiseksi. Mutta tähän keskusteluun valmistaudumme, Orpo sanoo.

Päätöksen asiasta tekevät EU-maiden sisäministerit kesäkuun puolivälissä. Jos määräenemmistö hyväksyy pakolaisten pakkosijoituksen, Suomen on otettava vastaan.

Orpon mukaan Suomen linja on, että pakolaisten sijoittamisen pitää perustua jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen.

– Emme kannata pakottamista. Mutta asia on vielä niin alkuvaiheessa, että katsotaan rauhassa minkä kannan Suomi muodostaa.