Reserviläiskirje moninkertaistamassa armeijasta eronneiden määrän – Puolustusvoimia eropuhe harmittaa

Armeijasta eroaminen on vähän harhaanjohava termi, koska reservistä ei voi erota, Puolustusvoimista huomautetaan.

Kotimaa
Yksityiskohta reserviläiskirjeestä.
Tiina Jutila / Yle

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan armeijasta eroaminen yleistyy. Kuluvana vuonna toukokuun loppuun mennessä armeijan on jättänyt 485 reserviläistä, liitto tiedottaa. Viime vuonna eronneita oli kaikkinensa alle 300. Aseistakieltäytyjäliitto ennustaa, että tuhannen reserviläisen raja menee rikki loppuvuoden aikana. Puolustusvoimat ei kuitenkaan ole kehityksestä huolissaan.

– Kun puhutaan armeijasta eroamisesta, se johtaa ajatukset vähän harhaan, koska lain mukaan reservistä ei voi erota. Nyt puhutaan reserviläisistä, jotka hakeutuvat siviilipalvelukseen myöhemmin, varusmiespalveluksen suoritettuaan, Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa tarkentaa.

Kalliomaa ei ole yllättynyt reservistä niin kutsuttuun täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrästä. Reserviläiskirjeen myötä maanpuolustuksesta on puhuttu paljon sekä mediassa että kodeissa.

– Reserviläiskirje lähetettiin noin 900 000 reserviläiselle, mikä on saattanut lisätä vakaumuksen ja siviilipalvelukseen siirtymisen pohdintaa. Kirjemäärään ja julkisuuteen nähden puhutaan siis aika pienestä joukosta, Kalliomaa laskee.

Sotatilanteessa kaikki eivät voi siirtyä siviiliin

Puolustusvoimissa reservistä siviilipuolelle hakeutumiseen suhtaudutaan toistaiseksi rennosti.

– Meidän kantamme on se, että siviilipalvelus on täysin laillinen ja mahdollinen vaihtoehto, eversti Mika Kalliomaa toteaa.

Puolustusvoimien viestintäjohtajan mukaan rauhan aikana käytännössä kaikki täydennyspalveluhakemukset hyväksytään. Sotatilassa käsittelyä kiristetään.

– Henkilö voi tehdä anomuksen hakeutua siviilipalvelukseen vakaumuksen perusteella. Rauhan aikana hakemusta ei arvioida syvällisemmin, mutta kriisiaikana perustetaan varmasti komitea arvioimaan hakijan vakaumusta, Kalliomaa sanoo.

– Vakaumus ei kuitenkaan ole se, ettei huvita, ei kiinnosta tai ei viitsi – silloin rikotaan lakia toimimalla maanpuolustusvelvollisuuden vastaisesti, Kalliomaa tähdentää.

Suomen perustuslain mukaan jokaisella kansalaisella on velvollisuus osallistua tai avustaa isänmaan puolustamisessa. Asevelvollisuus koskee vain miehiä, joiden on mahdollista vapautua asevelvollisuudesta suorittamalla siviilipalvelus. Maanpuolustusvelvollisuudesta siviilipalvelus ei vapauta.