Myrskyjen tuomat sähkökatkot testaavat häiriöihin varautumista

Kovat myrskyt panevat viranomaisten varautumissuunnitelmat tosi testiin. Pitkät sähkökatkot ovat saaneet myös yksityiset hankkimaan varavoimalaitteita. Monella ei silti ole kaapissaan vesipulloja tai hätämuonaa, arvioi valmiuspäällikkö.

Kotimaa
Puu on kaatunut valopylvään sähkölinjalle.
Pertti Huotari / Yle

Akillinen hätätilanne saisi yhä monelle kansalaiselle sormen suuhun, uskoo Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Kari Paavola. Hän arvioi, että harvassa kodissa on varauduttu kauppojen kiinnioloon, veden loppumiseen tai tukiasemien sammumiseen.

– Kansalaisen velvollisuus olisi varautua sähkön ja veden loppumiseen. Jokaisella pitäisi olla jonkinnäköinen ajatus siitä, että muutamaksi päiväksi on ruokaa varalla ja pullovesiä, muistuttaa Kari Paavola.

Puhelin onkin sitten hankalampi asia. Harvalla on enää lankapuhelin. Kännykkä sen sijaan käy toimimattomaksi ilman sähköä ja varsinkin ilman tukiasemaa. Viestintäviraston mukaantukiasemat (siirryt toiseen palveluun)toimivat lähes kaikkialla 3-6 tuntia sähkökatkoksen alettua. Paljon sähköä kuluttavat 3G-tukiasemat toimivat taajamissa 2 tuntia ja haja-asutusalueella 4 tuntia.

Jokaisella pitäisi olla jonkinnäköinen ajatus siitä, että muutamaksi päiväksi on ruokaa varalla ja pullovesiä.

valmiuspäällikkö Kari Paavola

Suuren katastrofin aikana esimerkiksi Kokkolassa on turha etsiä yleistä väestönsuojaa (siirryt toiseen palveluun), sillä sellaisia ei ole. Sen sijaan isoissa julkisissa rakennuksissa kuten asemilla ja kouluissa sellainen voi olla. Lisäksi, jos rakennus on yli 1500 neliötä, väestönsuoja pitää rakentaa.

Myrsky todennäköinen

Vielä 20 vuotta sitten viranomaiset varautuivat lähinnä poikkeusoloihin, joilla tarkoitettiin esimerkiksi sotaa tai ydinlaskeumaa.

Nyt varautuminen on maanläheisempää. Viime aikojen luonnonmullistukset ovat osoittaneet, että tarvitaan varautumista myrskyihin, tulviin ja sähkökatkoihin. Nämä tilanteet tulevat eteen äkkiä ja ne koskettavat isoa joukkoa ihmisiä.

– Aika on osoittanut, että tämä on se todennäköinen suunta. Jos on varauduttu normaaliolojen häiriötilanteisiin, siitä on helppo laajentaa ja varautua esimerkiksi sodan uhkaan, perustelee suunnittelupäällikkö Ilkka Kangas Kokkolan kaupungilta.

Yhteistyö kuntien kanssa

Esimerkiksi useita päiviä kestäneiden sähkökatkojen aikana viime vuoden lopulla viranomaisten valmiussuunnitelmat joutuivat testiin. Kokkolan kaupunki oli jo harjoitellut varautumista pari kerta aiemmin, joten tositoimien aikana suunnitelmat toimivat melko hyvin, sanoo suunnittelupäällikkö Ilkka Kangas.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Kari Paavola kertoo, että viime marraskuussa testiin joutui muun muassa se, kuinka vanhuksille saatiin toimitettua ruokaa. Haja-asutusalueilla keittiöihin hankittiin esimerkiksi varavoimalaitteita. Myös yksityiset hankkivat aggregaatteja turvakseen.

Valmiustason nostosta on kyse myös pelastuslaitoksen toiminnassa. Pelastuslaitos on tietenkin koko ajan tekemisissä äkillisten onnettomuuksien ja hätätilanteiden kanssa. Valmiustasoa nostetaan, jos tilanne kehittyy poikkeukselliseksi.

– Pitkäkestoisissa tilanteissa pelastuslaitoksen työ ei riitä, vaan me olemme yhteistyössä kuntien ja esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Viime vuosien valmiusharjoitukset ovat aktivoineet kunnat ja siellä on useimmiten suunnitelmat kunnossa, luonnehtii valmiuspäällikkö Kari Paavola Keski- Pohjanmaalta.