Sosiaaliterapeutti: Peliongelmainen tulee hoitoon vasta kun tilanne on jo paha

Lähes viidenneksellä suomalaisista on lähipiirissään vähintään yksi henkilö, jolla on ollut rahapeliongelma. Toisin kuin esimerkiksi alkoholismissa, peliriippuvuus ei näy päällepäin. Sosiaaliterapeutin mukaan ihmiset yrittävät salata riippuvuutensa viimeiseen asti.

Kotimaa
Nuori laskee rahojaan peliautomaatin äärellä.
Yle

Jopa 13 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä riskitasolla ja lähes viidenneksellä suomalaisista on lähipiirissään vähintään yksi henkilö, jolla on ollut rahapeliongelma. Suomalaiset pelaavat kauppojen ja kioskien peliautomaattien lisäksi yhä useammin myös internetissä. Vaasan A-neuvolan vastaavan sosiaaliterapeutin Håkan Södermanin mukaan ei ole ihme, että peliongelmaisten määrä on kasvussa.

Ongelmaa pyritään salaamaan viimeiseen asti, joten lukemat voivat olla Södermanin mukaan hyvinkin alakanttiin laskettu. Södermanin mukaan riippuvuutta peleihin voi verrata vakavuudessaan alkoholiin. Osalla pelaaminen voi riistäytyä täysin käsistä.

– Harva pystyy esimerkiksi juomaan kahta kossua enempää kerralla, mutta kun ihminen lähtee pelaamaan, niin niitä nollia voi laittaa perään vaikka kuinka monta. Siihen ei mene montaa sekuntia kun rahaa on mennyt vaikka kuinka paljon, Söderman kertoo.

Hetkessä isoja ongelmia

Peliriippuvaisilla ongelmat kasvavat suuriksi nopeasti. Söderman tietää tapauksia, joissa ihminen on pelannut omakotitalonsa.

– Sitten tulee suku apuun, otetaan pankkilainaa, maksetaan velat pois ja kaikki näyttää menevän hyvin. Hetken päästä saattaa tulla retkahdus ja ollaan taas melkein samanlaisessa tilanteessa kuin oltiin ennemminkin.

Södermanin mukaan on hyvin ristiriitaista, että ihmisiä kasvatetaan välittämään läheisistä ja tukemaan heitä niin pitkälle kuin pystytään. Riippuvuudessa nämä säännöt eivät päde.

– Monta kertaa paras hoitokeino on olla hoitamatta. Tarkoitan, että ei kannata lähteä maksamaan toisten velkaa, ei kannata mennä takuuseen toisen velan takia. Pitää miettiä, että mihin oikein ryhdyn. Jos pelaajan ei tarvitse kokea niitä pahoja seuraamuksia, niin miksi hän lopettaisi.

Hoitoon kipeän selän tai vatsan takia

Peliriippuvuuden salailuun liittyvä stressi voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta, vatsavaivoja ja lihaskipuja, joiden takia peliriippuvuudesta kärsivä henkilö hakeutuu lopulta hoitoon. Häpeä voi johtaa myös muihin riippuvuuksiin, kuten alkoholismiin.

– Me yritämme aina motivoida elämänmuutokseen ja katsomme asioita kokonaisvaltaisesti. Harva pystyy lopettamaan pelaamista, jos keskitytään ainoastaan pelaamiseen. Me keskitymme koko ihmisen elämäntilanteeseen, Söderman kertoo.

Riippuvuuden kieltäminen on peliongelmaisella vahva.

– Muistetaan ne suuret voitot, mutta ei muisteta kuinka paljon rahaa on laitettu siihen peliin. Kun voitto tulee, niin silloin juhlitaan hirveästi ja siitä kerrotaan muillekin ja houkutellaan muitakin pelaamaan, Söderman kuvailee.

Monesti ihmiset hakeutuvat hoitoon, kun tilanne on muodostunut erittäin pahaksi kriisiksi.

– Vihainen vaimo on hyvä hoitomotivaatio, Söderman toteaa.

Peliongelma koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia ja miesten lisäksi myös naisia. Peliriippuvuus on myös osittain periytyvää, sillä kyky ja halu ottaa riskejä periytyy monesti vanhemmilta lapsille.

Suomessa voi pelata yötä päivää

Peliongelmaiselle jopa kauppareissu voi muodostua ongelmalliseksi. Ostoksille täytyy mennä, mutta joka paikassa tulee vastaan peliautomaatteja.

– Jos ei lähde kauppaan pelaamaan, niin sitten on tietenkin internet. Kännykän kautta voi pelata vaikka vuorokauden ympäri, Söderman kertoo.

Suomessa pelaaminen on muihin Euroopan maihin verrattuna todella helppoa. Esimerkiksi harvassa muussa maassa on peliautomaatteja ruokakaupoissa. Nyt poliisihallitus aikookin lopettaa rahapelien mainonnan kauppojen kassoilla. Yhdeksi keinoksi ongelmapelaamisen hillitsemisessä on väläytelty jopa peliautomaattien kieltämistä.

– Periaatteessa olen tällaisia kieltoja vastaan, mutta en tiedä, mikä muu tässä auttaisi, Söderman sanoo.