1. yle.fi
  2. Uutiset

Hammashoidon periferia – hammashoitoon sian karvoja ja käärmeen rasvaa

Ensimmäiset hammasharjat valmistettiin puusta ja sian karvoista. Hammasharjat alkoivat yleistyä Kainuussa vasta 1950-luvulla.

terveys
Hammasharjoja.
Niina Ryyppö / Yle

1900-luvun alussa hammasharjoja oli vain Kajaanin säätyläisperheillä. Maaseudun asukkaille hammasharja oli tuntematon kapine.

– Hammasvalistus tavoitti Kainuun viiveellä. Alun perin se on lähtenyt suurista kaupungeista ja levinnyt maaseudulle, kertoo professori Reijo Heikkinen.

Ensimmäiset hammasharjat tehtiin sian jäykistä karvoista, jotka istutettiin puuvarteen. Hampaita yritettiin puhdistaa myös yksinkertaisesti sormella hangaten.

– Puiset harjat eivät kovin kauan kestäneet ja menettivät harjaustehonsa nopeasti. Eräänlaista hammastahnaa voitiin valmistaa murskatuista luista, johon sekoitettiin saippuaa.

Nykyisen eläkeläissukupolven lapsuudessa suun terveyteen ei kiinnitetty juurikaan huomiota ja reikiä hampaiden kolotuksineen pidettiin lähes itsestäänselvyytenä. Kipua yritettiin lievittää lähinnä kansanperinteisin keinoin: pirunpaskalla eli käärmeen rasvalla, jota saatiin käärmeen nahkoja keittämällä, tai puhaltelemalla tupakansavua hampaisiin. Hampaiden poistaminen ja tekohampaat olivat yleistä.

Hampaita ei juuri hoidettu ja hammaskipua hoitivat erilaiset puoskarit, suoneniskijät, kupparit ja loihtijat.

Reijo Heikkinen

– Kainuu oli hammashoidon osalta entisaikaan periferiaa, joten hampaita ei juuri hoidettu ja hammaskipua hoitivat erilaiset puoskarit, suoneniskijät, kupparit ja loihtijat.

Muoviharjat apteekkeihin

Ongelmiin havahduttiin Kajaanissa 1950-luvulla, kun huomattiin sokerin ja karieksen petollinen yhteys. Samoihin aikoihin kansakoululaisten hammashoitoon alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Muoviset hammasharjat yleistyivät hiljalleen.

– Ensimmäisenä niitä sai apteekeista. Kauppaliikkeissä ne alkoivat yleistyä, kun hammasvalistus saavutti syrjäseudut, eli ainakin vanhojen lehtien mainosten perusteella Kainuussa 50- ja 60-lukujen taitteessa, mainitsee Reijo Heikkinen.

Heikkisen mukaan hampaiden harjaamista koskeva ohjeistus oli nykyistä höllempää.

– Ei puhuttu kahdesta kerrasta, vaan useimmiten ohje oli se, että kunhan nyt kerran päivässä harjaisi hampaita.

Lue seuraavaksi