1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Mihin siviili sijoitetaan poikkeusoloissa? – Rekisteri helpottaisi tiedon hallinnointia

Poikkeusolojen varalle kaivataan koottua tietoa siviilien osaamisesta ja koulutuksesta. Niin kutsutulle varaamisrekisterille ei ole löytynyt toteuttajaa, koska se on kallis rakentaa ja ylläpitää.

Kuva: Laura Tolonen / Yle

Paljon puhutuista reserviläiskirjeistä armeijan käyneet näkevät, mikä on heidän roolinsa poikkeusoloissa. Entä naiset ja siviilipalveluksen suorittaneet miehet, onko heidän varalleen suunnitelmia?

– Minulta on kysytty, miksi muille ei lähetetä vastaavaa kirjettä. Ei kuitenkaan ole olemassa rekisteriä, johon olisi koottu keskitetysti tietoa armeijaa käymättömien poikkeusolojen käytöstä, kertoo Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtanen.

Keskusrekisterin eli niin kutsutun varaamisrekisterin perustaminen on ollut esillä eri yhteyksissä. Virtasen mukaan sen perustamista on esittänyt esimerkiksi asevelvollisuutta pohtinut työryhmä. Asian takana seisovat myös vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt.

– Kyllä se nähdään meillä erittäin tarpeelliseksi. Maanpuolustus ajatellaan helposti sotilaalliseksi, mutta kyllähän esimerkiksi monet eri viranomaiset tarvitsevat kriisitilanteessa lisähenkilöstöä. Rekisteri helpottaisi järjestelmän rakentamista, toteaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen.

Vastuuviranomainen etsinnässä

Varaamisrekisterin ideana on, että siihen merkitään henkilön yhteystiedot ja osaaminen poikkeusoloja varten. Kun yhä useammalla on monen eri alan koulutusta, rekisterin avulla se saataisiin helpommin hyötykäyttöön.

Jos on vaikka terveydenhuoltoalan koulutusta, sitä voitaisiin hyödyntää päätyön ohessa.

Pertti Laatikainen

– Jos on vaikka terveydenhuoltoalan koulutusta, sitä voitaisiin hyödyntää päätyön ohessa, Pertti Laatikainen kuvailee.

– Rekisterin avulla tiedossa olisivat muutkin kuin ne, jotka ovat puolustusvoimien kirjoilla. Rekisterin toteutuminen on kuitenkin ollut siitä kiinni, ettei mikään viranomainen ole ollut halukas ottamaan sitä vastuulleen. Järjestelmä on kallis rakentaa ja ylläpitää, Vesa Virtanen kertoo.

Tiedot hajallaan

Vaikka keskitettyä tietoa muiden kuin reserviläisten poikkeusolojen roolista ei ole olemassa, suunnitelmia toki on. Valtion viranomaisille ja liikelaitoksille poikkeusolojen suunnitelmien laatiminen on lakisääteinen velvollisuus, samoin esimerkiksi tietoliikenne-, liikenne- ja energia-alan yrityksille. Ongelmana onkin, että tieto on hajallaan eri toimijoiden rekistereissä – työnantajien ohella myös järjestöissä.

– Vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä on laaja ja kirjava. Järjestöissä tehdään paljon työtä sen eteen, että maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutukseen osallistuneiden tiedot olisivat hallinnassa, kertoo Naisten Valmiusliiton apulaispääsihteeri Heli Eräkorpi.

– Aktiivinen henkilö voi olla merkittynä monessa paikassa, jolloin hänellä olisi kriisitilanteessa monta ottajaa, Vesa Virtanen sanoo.

Käsiparit käyttöön

Selvää kuitenkin on, ettei yksikään käsipari jää hyödyntämättä poikkeustilanteessa – maanpuolustusvelvollisuus määritellään jo perustuslaissa.

– Kyllä minä uskon, että kaikki voimat saadaan käyttöön jos kriisi tulee. Jokainen on velvollinen tekemään töitä oman osaamisensa mukaan, sanoo Heli Eräkorpi.

– Varautuminen on Suomessa hyvällä tolalla. Meillä on poikkeuksellisen hyvä yhteistyö viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kesken, ja näitä asioita myös harjoitellaan yhdessä. Jokaista tarvitaan ja jokaiselle löytyy ihan varmasti tehtävä, kertoo Vesa Virtanen.