Satoja suomalaisia asioinut netin laittomilla kauppapaikoilla

Internetkaupan kasvu on lisännyt myös laittoman, virtuaalivaluutalla käytävän nettikaupan kasvua. Nettikauppapaikoista hankitaan Suomessa huumeita ja lääkkeitä. Äsken suljetulla Silkkitiellä ja muilla huumekauppapaikoilla on asioinut runsaasti myös suomalaisia.

Kotimaa
Tornion tullin takavarikoimia ekstaasitabletteja.
Tornion tulli

Silkkitiellä ja samantyyppisillä laittomilla kauppapaikoilla ovat Tullin rikostorjuntajohtajan Sami Rakshitin mukaan asioineet ja tehneet kauppaa virtuaalivaluutoilla useat sadat suomalaiset ja suomalaiset ovat Rakshitin mukaan hyvin edustettuina ostajajoukossa. Myös rikosylikomisario Timo Piiroinen keskusrikospoliisista vahvistaa määrät.

– Tullihan oli mukana näissä kansainvälisissä Silkkitie-iskuissa, joissa on pystytty tunnistamaan Sillkkitie-sivustoilla ja vastaavissa näitä tekijöitä Suomessa, heitä jotka ovat ostaneet ja jakaneet täällä näitä aineita eteenpäin. Ne kauppapaikat voivat sijaita missä päin maailmaa tahansa. Kun yksi sivusto saadaan ajettua alas, syntyy kaksi uutta tilalle. Näissä on tärkeää kansainvälinen viranomaisten yhteistyö, sanoo johtaja Sami Rakshit Tullista.

Anonyymissa, ei-julkisessa Tor-verkossa toiminut Silk Road suljettiin ja sen yhdysvaltalainen ylläpitäjä tuomittiin kahteen elinkautiseen rangaistukseen. On arvioitu, että kauppapaikka toimisi jälleen.

Kaupankäynti näissä laittomissa palveluissa tapahtuu virtuaalivaluutoilla kuten bitcoineilla. Ne eivät ole oikeaa rahaa vaan lähinnä myyjän ja ostajan välinen sopimus verkossa. Rahansiirrot ovat anonyymejä.

Suomalaiset ostavat näistä nettikauppapaikoista kiellettyjä tuotteita kuten huumeita ja lääkkeitä.

Kielletyiltä kauppapaikoilta aineita omaan käyttöön

Johtaja Sami Rakshit Tullista arvioi, että pääsääntöisesti ne joiden havaitaan Suomessa hankkineen aineita, ovat melko tavallisia kansalaisia ja hölmöyksissään tehneet jotain tällaista.

– Yleensä salatut kauppapaikat eivät ole lainkaan tavallisille ihmisille tuttuja muuta kuin lehdistä, mediasta ja kirjoista.

– Nettikauppa on luonteeltaan ehkä enemmän sitä, että se tarjoaa käyttäjälleen kanavan hankkia sen oman muutaman gramman annoksen, kun taas isommat määrät aineita kytkeytyvät organisoituun järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jossa ei juurikaan enää netissä tehdä kauppaa, vaan siihen ovat olemassa muut yhteydenpito- ja kaupansopimisvälineet, kuvaa Rakshit.

Bitcoin ja muut virtuaalivaluutat kehitettiin alunperin varsin ihanteellisiksi, laillisen vaihdon välineiksi. Ne eivät ole minkään valtion valuuttaa. Rikolliset löysivät ne pian omaan kaupankäyntiin, huume-, lääke, ase- ja räjähdekauppaan, uhkailuun ja haittaohjelmilla kiristämiseen sekä rahanpesuun.

Laiton nettikauppa kasvaa muun nettikaupan mukana

Vuoden 2007 jälkeen sekä sallittu mutta myös laiton nettikauppa on Suomessa moninkertaistunut.

– Laiton nettikauppa seuraa muuta nettikaupan kasvua. Meillä on kaksinkertaistunut rikosten määrä ja huumerikosten määrä on tässä ajassa noin nelinkertaistunut.

Resurssipulan vuoksi pienistä rikkeistä on jopa tehty syyttämättäjättämispäätöksiä. Näin on tehty esimerkiksi netin kauppapaikoista ostetuista pienistä määristä reseptilääkkeitä. Mutta jos niistä jää toistuvasti kiinni, asia viedään esitutkintaan.

Tullissa jää kiinni arviolta viidestä kymmeneen prosenttia kielletyistä tavaroista.

– Suomessa tutkitaan kaikkiaan noin 2 500 huumerikosta vuodessa, viime vuonna tuli esiin virtuaalirahalla ostettuja huumeita poikkeuksellisen paljon, useita satoja.

Suurin osa kielletyistä nettitavaroista tulee postin kautta. Rakshit kuvailee Suomea logistiseksi saareksi, tänne tullaan meritse ja lentäen ja tavaravirtoja on helpompi hallita Suomessa kuin Keski-Euroopassa.

– Kiinnijäämisriski on Suomessa korkea ja valvonnan taso on kova. Suomen kautta ei kannata viedä kiellettyä tavaraa eu-alueelle, sanoo Rakshit.

Anonyymit kauppapaikat eivät ole täysin salattuja

Ei-julkisissa verkoissa tapahtuvaa kaupankäyntiä virtuaalivaluutoilla on hankalaa tutkia.

– Viranomaisille on erittäin hankalaa ja haasteellista sekä resursseja sitovaa tämä anonymiteetti, hyvin vahva nimettömyys on suojana tässä laittomassa toiminnassa, ja se edellyttää viranomaisilta ihan uusia kykyjä. Silloin ei riitä että kuljetaan kaulukset pystyssä kadulla, vaan pitää ymmärtää, mitä verkossa tapahtuu, sanoo johtaja Sami Rakshit.

– Kun henkilöiden fyysisiä tapaamisia ei ole eikä käytetä normaleja telekommunikaation muotoja, mitkä lainsäädäntökin tunnistaa, ja lisäksi liikutaan anonyyminä verkossa. Se havaitaan että tapahtuu huumekauppa, mutta ei tiedetä ketkä ovat osapuolet tai edes sitä, missä maassa kauppa tapahtuu, tämä kaikki on tehnyt selvittämisen viranomaisille vaikeaksi. Se paljastaa, kun löydetään paketti, missä on kiellettyä tavaraa, kertoo Rakshit.

Rikosylikomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisin kybertorjuntakeskuksesta kuitenkin sanoo, että virtuaalivaluutat näkyvät myös palvelujen rikoskaupassa, kun käytetään haittaohjelmia kiristämään esimerkiksi lunnaita uhreilta.

– Virtuaalivaluutoissa on omat hankalat anonyymit puolensa, vaikka bitcoin ei olekaan täysin anonyymi. Kaikki kaupankäyntihän on julkista näillä kauppapaikoilla. Mutta se kuka on "lompakon" haltija, on se anonyymi elementti, sanoo Piiroinen.

– Toisaalta anonyymiys auttaa, kun pystytään rakentamaan näistä eri "lompakoiden" käytöstä profiileja, jolloin se tukee tutkintaa.

– Vaikka bitcoinit tuovat haasteita poliisillekin, mikään tekniikka, virtuaalivaluutat tai anonyymit kauppapaikat eivät ole sataprosenttisen varmasti salattuja, sanoo rikosylikomisario Timo Piiroinen keskusrikospoliisista.