Työpolitiikan tutkija: Sunnuntailisät aikansa elänyt asia

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen avaus sunnuntailisien poistamisesta saa kannatusta sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistiselta. Hänestä pyhäkorvaukset heikentävät palvelujen tehokasta kehittämistä. Koistisesta julkisissa palveluissa on suurempi tarve luopua lisistä kuin yksityisissä.

talous
Sairaanhoitaja työtää sairaalasänkyä vuodeosaston käytävällä.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Tampereen yliopiston professori Pertti Koistisesta sunnuntaikorvaukset eivät sovi nykyisen palveluyhteiskunnan konseptiin.

– Sunnuntailisä on kyllä aikansa elänyt asia. Nythän se on eräänlainen palkanlisä ja monet ryhmät kompensoivat sillä muutoin pieniä palkkojaan, täräyttää Työelämän tutkimuskeskuksessa työskentelevä Koistinen.

Tutkijan näkökulmasta sunnuntailisät heikentävät tehokkaiden palveluiden kehittämistä ja rationaalista työtehtävien suunnittelua.

– Nythän on tilanne esimerkiksi sairaaloissa se, että sunnuntaina saa suuremmat tulot, vaikka silloin on kaikki palvelut vedetty potilaiden tarpeiden kannalta alas.

Pyhälisät vääristävät myös julkisten ja yksityisten palvelujen suhdetta, katsoo työpolitiikkaan erikoistunut Koistinen.

– Julkisissa palveluissa on suurempi tarve luopua niistä. Ne ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeämpiä kuin se, voiko käydä sunnuntaina shoppailemassa. Muistan myös ajan, jolloin perheessäni oli pieniä lapsia. Silloin bensa-aseman kahviot olivat auki, mutta eivät kirjastot, jonne teki mieli mennä lukemaan satuja.

Jyri Häkämies mainitsi seminaaripuheessaan nimenomaan kaupan alan ja ravintolat. Koistinen ei pidä mahdollisena, että sunnuntailisät poistettaisiin vain tietyiltä aloilta. Se pitäisi tehdä kaiikilta työntekijöiltä samalla kertaa.

"Kaikilla oikeus myös kiirettömään aikaan"

Kielteisestä kannastaan huolimatta Pertti Koistinen korostaa, että työntekijöillä pitää olla oikeus säännöllisiin lepoaikoihin sekä vuorokausi- ja viikkorytmiin.

– Sanon tämän kaiken, vaikka ajattelenkin, että jokaisella tulisi olla oikeus myös sunnuntailepoon ja kiireettömään aikaan, jolloin palveluja ei tungeta joka tuutista.

Mitä seuraisi, jos hallitus yrittäisi pyhälisien poistamista?

– Hirveä metelihän siitä syntyisi, vaikka näistäkin asioista pitäisi pystyä neuvottelemaan, toteaa Koistinen.

Ensimakua saatiin tänään, kun työntekijäliitot nousivat oitis vastarintaan, ja EK:n Häkämiehen ajatus tyrmättiin joukolla.

Myös oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kiirehti torjumaan idean, ja sanoi sen haittaavan yhteiskuntasopimusneuvotteluja.

Pyhäextraa jo sata vuotta

Sunnuntailisistä on nautittu Suomessa melkein koko itsenäisyyden ajan.

Niiden käyttöönottoa perustelitiin aikanaan työnsuojelulla. Työvoiman loppuunpalaminen haluttiin estää vuosisadan alun pakkotahtisessa teollisuustyössä.

Jo vuonna 1917 teollisuuden työaikasääntelyssä mainittin viikkotyölevosta. Vuonna 1919 lakiin kauppakonttorien ja varastoliikkeiden työoloista oli kirjattu pykälä pyhälisistä.

Sunnuntaikorvauksesta tuli kaikkia aloja koskeva vasta sotien jälkeen vuonna 1946. Tuolloin lakiin tuli virallisesti yhtäjaksoisesti kestävä viikkolevon määrä ja 100 prosentin sunnuntaikorvaus. Viikkolevon määrä vaihteli aloittain 30–38 tuntiin.