Kokeellinen "biologinen ohitusleikkaus" voisi auttaa tuhansia sydäntautipotilaita

Itä-Suomen yliopistossa kehitetty sydämen geenihoito on tarkoitettu ensisijaisesti potilaille, joilla on lääkehoidosta, pallolaajennuksesta ja ohitusleikkauksesta huolimatta elämää rajoittavia rintakipuja.

terveys
Naisen sydämen toimintaa tutkitaan tietokoneen avulla
Pirkko Laitiselle tehtiin nk. biologinen ohitusleikkaus.

Itä-Suomen yliopistossa kehitetty niin sanottu biologinen ohitusleikkaus eli sydämen geenihoito voisi helpottaa tuhansien sepelvaltimotautia sairastavien suomalaisten elämää.

Alustavien tulosten mukaan Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa kehitetty uusi geenihoito on turvallinen keino sepelvaltimotaudin hoitoon. Kansainvälisesti uraauurtavan tutkimukseen osallistuu 30 suomalaista potilasta.

Vakavaa sepelvaltiomotautia sairastava tervolainen Pirkko Laitinen on yksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutettuihin geenihoitokokeisiin valituista potilaista.

Hänelle on tehty ohitusleikkaus vuonna 2003 ja ensimmäinen pallolaajennus vuonna 2012. Toinen pallolaajennus tehtiin syksyllä 2013.

– Se meni tukkoon. Parin viikon päästä olin uudestaan sairaalassa, Laitinen kertoo.

Lääkärit eivät saaneet oikean puolen päävaltimossa ollutta tukosta auki, eikä sitä pystytty ohittamaan leikkauksella. Vaihtoehdot olivat vähissä. Sitten sydänosaston lääkäri tarjosi 73-vuotiaalle Pirkko Laitiselle mahdollisuutta kokeilla geenihoitoa.

"Positiivinen kokemus"

Huhtikuussa 2014 Laitisen sydämeen ruiskutettiin erikoiskatetrilla oletettua geenivalmistetta, jonka tavoitteena on kasvattaa uusia verisuonia hapenpuutteesta kärsivään sydänlihakseen ja saada siten aikaan niin sanottu biologinen ohitusleikkaus.

Itä-Suomen yliopiston tutkimukseen osallistuneista potilaista joka viides sai lumelääkettä placebo-vaikutuksen poissulkemiseksi. Siksi Laitinen ei vielä tiedä, annettiinko hänelle aitoa geenivalmistetta. Joka tapauksessa hän kokee kuntonsa kohentuneen.

Tämä on olemassa olevan hoidon päälle tulevaa aivan uutta modernia hoitoa.

Seppo Ylä-Herttuala

– Olen tässä nyt kaksi viikkoa suunnilleen puutarhatöitä tehnyt ja kasvimaata myllännyt. Kun vertaa viime kevääseen, niin kyllä tässä ihan toisessa luokassa kuljetaan.

– Loppukesästä tiedetään, mitä sinne sydämeen on laitettu. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut positiivinen kokemus.

Toistaiseksi lääkärit ovat vain seuranneet Pirkko Laitisen kuntoa. Hän ei ole vielä saanut uutta ennustetta sairaudelleen.

– Jos minä itse ennustan, niin ennustan kyllä sellaisia kohtuullisen hyviä vuosia vielä.

Geenihoito ei korvaa perinteisiä hoitoja

Geenihoito on tarkoitettu ensisijaisesti potilaille, joilla on lääkehoidosta, pallolaajennuksesta ja ohitusleikkauksesta huolimatta elämää rajoittavia rintakipuja.

Tutkimuksesta on turvallisuussyistä suljettu pois potilaat, joilla on esimerkiksi tiedossa oleva syöpä tai hyvin pitkälle edennyt diabetes, kertoo kardiologian professori Juha Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on toinen kliinisen geenihoitokokeen johtajista.

– Geenihoito on sydäntoimenpide, joka tehdään sydämen sisältä käsin. Periaatteessa se vaatii tietyn ammattitaidon tai osaamisen, mutta samankaltaisia toimenpiteitä tehdään Suomessa satoja vuosittain, Hartikainen kertoo.

Siellä aukaistaan verisuonia sillä alueella, mikä tarvitsee verta ja johon ei voida palauttaa verenkiertoa ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella.

Juha Hartikainen

Itä-Suomen yliopiston tutkimusta johtavan akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan mukaan geenihoito ei missään nimessä korvaa muuta lääkitystä kuten nitroja kohtaukseen tai esimerkiksi statiineja korkean kolesterolin hoitoon.

– Tämä on olemassa olevan hoidon päälle tulevaa aivan uutta modernia hoitoa, Ylä-Herttuala toteaa.

Professori Hartikaisen mukaan tällä hetkellä heidän oletuksensa on, että yksi annos geenivalmistetta sydänlihakseen riittää myönteisten tulosten saavuttamiseksi.

– Siellä aukaistaan verisuonia sillä alueella, mikä tarvitsee verta ja johon ei voida palauttaa verenkiertoa ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella. Kun ne suonet sinne muodostuvat, niin luonto pitää ne myös toimivina, Hartikainen sanoo.

Hartikaisen mukaan jatkotutkimuksessa pitää vielä selvittää lääkkeen optimaalinen koostumus ja oikean annostuksen räätälöiminen kullekin potilaalle sopivaksi.

Hoito erittäin turvallista

Vakavan sepelvaltimotaudin hoitaminen geenivalmisteella on varsin riskitöntä. Tiukoilla kriteereillä arvioituna Suomessa olisi muutamia tuhansia potilaita, joille uudesta hoidosta olisi apua, arvioi akatemiaprofessori Ylä-Herttuala.

Mitään ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia ei ole tullut esiin. Potilaat pärjäävät hoidon turvallisuuden puolesta erittäin hyvin.

Seppo Ylä-Herttuala

– Näyttää aivan selvältä, että tämä adenovirusvälitteinen geenisiirto sydämeen on erittäin turvallista. Mitään ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia ei ole tullut esiin. Potilaat pärjäävät hoidon turvallisuuden puolesta erittäin hyvin.

Ylä-Herttualan mukaan tutkimuksen viralliset tulokset julkaistaan syksyllä kansainvälisessä kokouksessa. Tutkijat ovat kuitenkin jo nähneet selvästi, että useat potilaat ovat hyötyneet geenihoidosta esimerkiksi siten, että verenkierto sydämessä on parantunut.

– Tietysti vasta laajemmat kokeet useilla sadoilla potilailla kertovat lopullisesti, miten paljon tästä on hyötyä. Mutta erittäin lupaavalta tämä meidän vinkkelistä näyttää.

Suunnitelmat jatkotutkimuksesta ovat jo aika pitkällä. Ylä-Herttualan mukaan heidän tavoitteenaan on aloittaa vuoden sisällä monikeskustutkimus, joka ulottuu Suomen lisäksi ainakin neljään muuhun Euroopan maahan.

Jos lupaavat tulokset ovat yleistettävissä jatkotutkimuksissa suuremmilla potilasjoukoilla, niin uusi hoito tulee yleiseen käyttöön joidenkin vuosien kuluttua.