1. yle.fi
  2. Uutiset

Hämeen linnan ympärillä on Suomen ainoa vesivallihauta – tutkijat etsivät risukimppuja

Hämeen linnan ympärillä olevan vesivallihaudan kunnostustyötä jatketaan tänä kesänä. Kesän aikana selviää mitä 1770-luvun vallihaudan alkuperäisrakenteista on yhä jäljellä. Alkuperäisen vallihaudan tukena oli muun muassa risukimppuja, jotka kiinnostavat tutkijoita.

kulttuuri
Miehiä työssä vedellä täyttyneellä vallihaudalla
Hämeen linnan vallihaudan muurit ovat osin sortuneet, kun routa, vedenpinnan vaihtelut sekä puiden juuristot ovat vaurioittaneet niitä. Myös ympäristöstä valuvat sadevedet aiheuttavat eroosiota.Ville Välimäki / Yle

Hämeen linnan ympärillä olevan vesivallihaudan korjaustöitä jatketaan taas tänä kesänä.

Korjauksen kohteena ovat muun muassa vallihaudan kivimuurit.

Vesivallihautoja ei Suomen linnoissa tällä hetkellä ole muualla kuin Hämeen linnassa

Päivi Hakanpää

Kesän kuluessa päästään käsiksi myös vallihaudan aiemmin korjaamattomien muurien rakenteisiin. Silloin nähdään, miten alkuperäiset perustukset ovat säilyneet.

Museoviraston tutkija Päivi Hakanpää
Museoviraston tutkija Päivi Hakanpää odottaa jännityksellä löytyykö koskemattomista vallihaudan osista merkkejä risukimppumatoista.Ville Välimäki / Yle

–Tämä on harvinainen tilaisuus. Vesivallihautoja ei Suomen linnoissa tällä hetkellä ole muualla kuin Hämeen linnassa, tietää työmaan valvoja, Museoviraston tutkija Päivi Hakanpää.

Bastioni, ravelliini ja vesivallihauta

Keskiajalla rakennetun Hämeen linnan puolustusta parannettiin aikoinaan bastionilinnoituksella.

Linnan puolustusjärjestelmä muodostui kulmikkaista, eteen työntyöntyvistä bastioneista. Niitä yhdistivät välivallit.

Bastionien eteen rakennettiin teräväkulmainen ravelliini ja kaivettiin vallihauta.

Poikkeuksena muista Suomen linnoituksista, Hämeen linnan sai vesivallihaudan. Hämeen linnan viimeinen linnoitusvaihe käynnistyi vuonna 1777 ja päättyi 1813.

Risukimput pitivät märkää vallihautaa koossa

Hämeen linnan vesivallihaudan rakenteissa käytettiin 1770-luvulla hirsipaaluja ja puuarinoita.

Kivimuurien kuorikivien takana on kerroksittain kivilouhetta, soraa, savea, luonnonkiviä ja – hieman yllättäen: risukimppuja.

Ne joustivat, sitoivat ja pitivät rakennelmaa osaltaan koossa.

Risukimppujen rakenne ja sidontapa kiinnostaa. Vielä niitä ei ole Hämeenlinnassa löydetty.

Kun kesänä aikana päästään käsiksi peruskorjaamattomiin vallihaudan osiin, on toiveita törmätä risukimppuihinkin.

Päivi Hakanpään ei muista, että muualla olisi risukimppukivirakennelmaa tutkittu.

– On kiinnostavaa nähdä, jos tätä rakennelmaa olisi vielä jäljellä. Ongelma on se, että 1800-luvullla Vanajaveden pintaa laskettiin kaksi metriä, jolloin vesi myös vallihaudassa laski. Tällöin puuaines alkaa helposti maatua ja tuhoutua.

Entisöinnissä tehtiin 1980-luvulla virheitä

Vielä 1980-luvulla tehtiin vallihaudan korjaustöissä havaintoja vanhoista risukimpuista.

Silloin entisöintitöissä tehtiin myös virheitä. Vallihaudassa käytettiin 1970–80-luvuilla kiviladelmien alla maakosteaa betonia. Valitettavasti sementti peseytyi vuosien aikana pois ja kiviaines tuli ulos saumoista. Rakennelma haurastui.

Mies asettelee kiviä vallihaudan muuriin paikalleen
Vallihaudan kunnostustyö jatkuu nyt kolmatta kesää. Edessä on vielä 5-7 vuoden työ, ennen kuin vallihauta on käyty kertaalleen läpi.Ville Välimäki / Yle

– Nyt kivien alla käytetään kivilouhetta. Risukimppuja ei kuitenkaan aiota käyttää, lupailee vallihaudan pääsuunnittelija, arkkitehti Sanna Ihatsu.

Entisöintitöissä ei vanhoja kiviä saada kuitenkaan asettumaan täsmälleen samaan paikkaan jossa ne ovat aiemmin olleet.

–Jos kivet asettuvat paremmin jossain toisessa järjestyksessä, niin palapelin saa tehdä hiukan uudella tavalla, Ihatsu selittää.

Tarkkasilmäinen voi huomata kivissä eroja

Entä huomaako Hämeen vanhassa linnassa käyvä turisti jotenkin sen, että vallihautaa on ehostettu?

– Toivottavasti sitä ei näe millään tavalla. Korjaukset eivät saisi pistää silmään, arkkitehti Sanna Ihatsu toivoo.

Mutta jos tarkkaan katsoo, niin huomiota voi herättää hieman erilainen kiviaines ja kivien erilainen asettelutapa.

Vallihaudan kunnostustyö jatkuu nyt kolmatta kesää. Edessä on vielä 5-7 vuoden työ, ennen kuin vallihauta on käyty kertaalleen läpi.

Lue seuraavaksi