Tuhansia kilometrejä kielen puolesta: "Meänkieltä pitää puhua ja kirjoittaa"

Meänkielen kieliaktiivit Bengt Pohjanen ja Adam Huuva pitävät tärkeänä sitä, että vähemmistökielellä kirjoitetaan ja julkaistaan tekstejä. Kielen käyttö arkipuheessa on tärkeää, mutta ilman kirjallisuutta kieli hiipuu.

kulttuuri
Adam Huuva ja Bengt Pohjanen
Adam Huuva ja Bengt PohjanenRiikka Rautiainen/ Yle

Vastuu meänkielen siirtämisestä seuraaville sukupolville on vanhemmilla ja isovanhemmilla. Jos lapselle ei puhuta meänkieltä kotona, vievät valtakielet lapsen mennessään.

Tämän tietää kirjailija Bengt Pohjanen, meänmaan kansalliskirjailija, joka juttelee tyttärentyttärelleen pelkästään meänkielellä tai suomeksi, mutta ei koskaan ruotsiksi.

– Olen ajanut tuhansia kilometriä vuosien varrella ja käynyt puhumassa hänelle meänkieltä. Hän on nyt täysin kaksikielinen, mutta siihen ei riitä joku lauluilta silloin tällöin, vaan kielen pitää olla osa arkea, luonnehtii Pohjanen.

Kielivalintoja voi tehdä kotona

Samaa mieltä on muusikko Adam Huuva, jolle meänkieli on osa arkea, mutta jo kauempana kouluikäisen pojan maailmasta.

– Lapset eivät kuule enää meänkieltä vapaa-aikanaan, jota esimerkiksi pelit ja se maailma täyttävät, mutta kotona voi tehdä vielä valintoja, toteaa Huuva.

Bengt Pohjanen on meänkielen veteraani, joka julkaisi aikoinaan ensimmäisen meänkielisen romaanin. Adam Huuva on puolestaan meänkielinen muusikko, jokatekee reggae-musiikkia kotikielellään.

Joku tutkija kirjoitti hiljattain teoksessaan, että jos kielellä ei ole kirjakieltä, se ei tule elämään tulevaisuudessa.

Bengt Pohjanen

Heidän tekstejään on mukana Torniossa torstaina julkaistussa Meänmaan aikakausaviisissa, jossa on mukana peräti kolmisenkymmentä kirjoittajaa. Heitä yhdistää meänkieli ja juuret Tornionjokilaaksossa vaikka kaikki tekstit eivät olekaan meänkielisiä.

– Jos kieli kuolee, kuolee kansa. Joku tutkija kirjoitti hiljattain teoksessaan, että jos kielellä ei ole kirjakieltä, se ei tule elämään tulevaisuudessa, painottaa Pohjanen.

"Tämä on tulevaisuuden työtä"

Pohjasen mukaan antologialle on vahva tilaus, sillä meänkielen halutaan säilyvän ja voimistuvan tulevaisuudessa. Ilmeisesti samaa mieltä ovat tornionjokilaaksolaiset, sillä kirjasta on jo tehty tilauksia, vaikka se on saatu painosta vasta hiljattain.

– Tämä on tulevaisuuden työtä, kun julkaisemme tekstejä meänkielellä. Kielioppi syntyy pikkuhiljaa, joten siinä mielessä tämä on elintärkeää työtä, painottaa Pohjanen.

Kirjan julkistamistilaisuudessa kerrotiin myös, että antologia saa jatkoa vielä tämän vuoden puolella. Kaikki halukkaat kirjoittajat eivät mahtuneet mukaan ensimmäiseen antologiaan, joten jatkoa on luvassa.

– Kyllä meänkielellä on tulevaisuutta, kun meillä on Aatun kaltaisia taitajia, jotka ovat kulttuurin moniottelijoita, antaa tunnustusta Pohjanen.