Mullistava suomalaiskeksintö tähtää Venäjän kautta maailmanmarkkinoille

Päällisin puolin on vaikea nähdä mitään erikoista kuljetuskontin sisälle ahdetussa pitkässä harmaassa tankissa. Kyse on kuitenkin keksinnöstä, jonka kehittelyyn suomalainen Tom Sommardal on uhrannut seitsemän vuotta ja jonka esittelypaikaksi valittiin Moskovan piilaakso eli Skolkovo.

Yle maailmalla
Tankki jossa voi kuljettaa nesteytettyä maakaasua.
Suomessa valmistettu prototyyppi eroaa nykyisin käytössä olevista nesteytetyn kaasun kuljetustankeista monin tavoin.Yle

Tankissa voi kuljettaa nesteytettyä maakaasua suoraan kuluttajalle ja keksinnölle povataan ennätysmenekkiä.

Suomessa valmistettu prototyyppi eroaa nykyisin käytössä olevista nesteytetyn kaasun kuljetustankeista monin tavoin. Sen käyttö myös säästää kuljetuskustannuksia, lupaa keksijä itse.

Tankin sisäpuolella on ensin eristys ja sitten joustava alumiinitankki, joka tekee tankista entistä kevyemmän, ja siihen mahtuu enemmän nesteytettyä kaasua kuin vanhoihin tankkeihin.

Tankissa maakaasu voidaan jäädyttää nopeasti tarvittavaan -164 asteeseen ja se voidaan myös lämmittää takaisin kaasuksi, joka voidaan siirtää tankista suoraan kuluttajalle, kertoo Tom Sommardal LNG Tainer –yhtiöstä.

– Ei tämän avulla kokonaan päästä eroon kaasuputkista, mutta se helpottaa kuljetuksia. Me kutsumme itse tätä virtuaaliseksi kaasuputkeksi, sanoo Sommardal.

Tankkeja voi kuljettaa junilla, laivoilla ja rekoilla.

Ihmetankki haluttiin esitellä ensimmäisen kerran yleisölle nimenomaan Venäjän ”piilaaksossa” eli Skolkovossa siksi, että tankkien suurimmat markkinat löytyvät juuri Venäjältä.

– Voisimme tehdä ensi vuonna 350 tankkia ja seuraavana jo tuhat, laskeskelee Tom Sommardal.

Venäjä houkuttaa yhä

Ukrainan kriisistä johtuvista talouspakotteista huolimatta Venäjä kiinnostaa taas myös suomalaisyrittäjiä.

Skolkovossa järjestettyyn Start up village –tapahtumaan osallistui lähes 300 suomalaista yritysjohtajaa ja noin 700 muuta ulkomaalaista. Venäläisiä tapahtumaan osallistui yli 9000.

Nyt ollaan jo äärirajoilla, sanoo tapahtuman järjestelyissä auttanut suomalainen sijoittaja ja Skolkovo-säätiön johdon avustaja Pekka Viljakainen.

– Tapahtuma on kaksinkertaistunut vuosittain ja se on kyllä aika kova juttu, sanoo Viljakainen.

Liikkeellä ovat erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edustajat, jotka hakevat Venäjältä uusia markkinoita ja yhteistyökumppaneita.

Viljakainen näkee Venäjän talousvaikeuksissa jopa siunauksellisuutta pk –alan kehitykselle.

– Ilman öljyn hinnan romahdusta Venäjällä ei olisi mitään intressiä monipuolistaa elinkeinorakennettaan, sanoo Viljakainen. Öljystä ja kaasusta riippuvainen maa tekee sen nyt pakon edessä.

Yhtenä esimerkkinä Viljakainen pitää uutta lakia, joka antaa investointisuojan suorille sijoituksille venäläisiin yrityksiin, myös niiden vähemmistöomistukseen.

Venäjän talous sukeltaa yhä

Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut ymmärtää, että maan pahimmat talousvaikeudet olisi jo ohitettu.

Maan talouslinjan tunnetuimpiin arvostelijoihin kuuluva talousasiantuntija Aleksei Kudrin puolestaan ennustaa talouden sukeltavan vielä nykyistä syvemmälle, ellei talouden rakenteita aleta korjata välittömästi.

Nopeita korjausliikkeitä ei kuitenkaan ole näkyvissä.

Venäjällä on puhuttu pitkään korkean teknologian ja uusien innovaatioiden puolesta, mutta niiden kehdoksi suunniteltu Skolkovokin on rakentunut hitaasti ja useimpien uusien venäläiskeksintöjen kaupallistaminen on ollut vaikeaa.

Joidenkin venäläispankkien mukaan eurooppalaisten halu investoida Venäjälle on kuitenkin hiljalleen kasvamassa aloilla, joihin talouspakotteet eivät vaikuta.

Venäjän Nordea-pankin johtaja Igor Bulantsev kertoo Kommersant-lehdessä, että länsisijoituksia on tullut esimerkiksi Venäjän maatalouteen. Venäjä yrittää kehittää maataloustuotantoa, jotta se voisi korvata elintarvikkeiden tuontikiellossa olevia tuotteita.

Suomen kannattaa olla mukana

Yleinen käsitys on, että Venäjän liiketoimintaympäristön riskit ovat kasvaneet. Joillakin aloilla juuri nyt tehtävät investoinnit näyttävät kuitenkin perustelluilta.

– Länsivaluutalla tehdyillä investoinneilla saa nyt aiempaa enemmän aikaan, kun esimerkiksi rakennuskustannukset lasketaan ruplissa, sanoo sijoittaja Pekka Viljakainen.

Myös Tekesin pääjohtaja Pekka Soini kannustaa suomalaisia lähtemään rohkeasti mukaan Venäjän hankkeisiin.

– Venäjällä panostetaan esimerkiksi bioteknologiaan sekä energia- ja terveysteknologiaan ja digitaalisuuteen kaikissa muodoissaan, sanoo Soini.

– Venäjä on ollut ikään kuin taustalla, kun suomalaisyritykset ovat katselleet aktiivisesti muualle, mutta nyt Venäjää kannattaisi katsella hiukan monipuolisemmin, hän sanoo.

Venäläiskeksinnöt alkeellisia

Monille uusia yhteyksiä etsimään lähteneille suomalaisyrittäjille Skolkovon yritystapahtuma oli kuitenkin pettymys.

– Täällä on paljon yrityksiä, joilla on halu saada rahaa, mutta heidän ideansa tuntuvat suurelta osin aika alkeellisilta, sanoo IIZI Firstbrokers Oy:n toimitusjohtaja Jaava Myllyniemi.

Hänen mukaansa yhteistyötä jarruttaa myös se, että monet houkuttelevat yhteistyökumppanit toimivat aloilla, joita talouspakotteet koskevat.

Myllyniemi ihmettelee myös sitä, miksi Venäjän omat oligarkit eivät aktiivisesti tue uusien innovaatioiden kehittelyä, vaikka Venäjältä löytyy korkeasti koulutettua potentiaalia.

– Nyt tilanne on se, että täällä on aika harvoja aloja ja innovaatioita, joissa oltaisiin meitä suomalaisia edellä, sanoo Myllyniemi.