Kaivosyrittäjät: Uusi hallitus lakaisi vihreät maton alle

Kaivosala pitää lupaavana uuden hallituksen aikeita vähentää lupabyrokratiaa ja nopeuttaa ympäristölupien saantia. Nyt Suomessa ei ole investointipäätöstä yhdestäkään uudesta kaivoksesta. Syynä pidetään maailmantalouden huonoa tilaa.

kaivosteollisuus
Ilmakuva kaivosalueesta.
Uula Kuvaja / Yle

Ympäristöinvestoinnit ovat kaivosyhtiöille tuottamattomia investointeja. Esimerkiksi Sodankylässä kaivoyhtiö First Quantum Minerals FQM kävi taannoin kahden vuoden oikeustaistelun välttääkseen 100 miljoonaa euroa maksavan jätealtaan pohjasuojauksen bentoniittimatolla. Yhtiö hävisi jutun ja Korkein hallinto-oikeus velvoitti suojaamaan jätealtaan pohjan matolla, joka oli määrätty alkuperäisissä luvissa.

Kaivosalan alihankintayritysten etujärjestön Kaivosyrittäjät ry:n seminaarissa Kittilän Levillä kaivosinvestointien hyytymisen syyllisenä tikun nokkaan nostettiin lupabyrokratia, turhat valittajat, ympäristöjärjestöt ja Saamelaiskäräjät.

– Toivoa ehkä tällä hallituksella on, koska se on enemmän yrityshenkinen. Vihreät aatteet on lakaistu maton alle. Luvitusjärjestelmät on ehdottomasti pantava remonttiin, byrokratia pitää purkaa, julisti Kaivosyrittäjät ry:n puheenjohtaja Harri Siitonen seminaarin avauspuheessa.

Suomi yhä maailman houkuttelevin kaivosmaa

Kaivosalan lupaviranomaisen Tukesin kaivosyli-insinööri Terho Liikamaa totesi vuorollaan, että kansainvälisen tutkimuslaitoksen Fraserin uusimmassakin vertailussa Suomi on yhä kaivosyhtiöiden ja sijoittajien mielestä maailman houkuttelevin kaivosmaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastajan Riikka Aaltosen mukaan jo edellinen hallitus aloitti lupabyrokratian tehostamisen. Edellinen hallitus teki lakiesitykset, joiden mukaan joidenkin kaivosasioiden valitusmenettelyyn on viime vaiheessa tulossa muutoksenhakulupa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen KHO:een. Jos eduskunta aikanaan säätää lait KHO:n muutoksenhakuluvasta, joidenkin kaivosasioiden käsittely nopeutuu vuodella parilla koska ylin oikeusaste jäisi pois.

Taloudelliset syyt

Metallien tuotanto, kysyntä ja hinnat nousivat reippaasti vuosituhannen alkupuolella erityisesti Kiinan kasvun vetämänä. Perusmetallien kuten raudan tuotannossa maailmalle investoitiin ylikapasiteettia ja lopulta hinnat romahtivat. Tämä koitui Pohjoiskalotilla aloittelevan kaivosyhtiön Northlandin esikoiskaivoksen Pajalan rautakaivoksen vararikoksi.

Suomessakaan ei ole tällä hetkellä yhtään investointipäätöstä kaivoksen rakentamisesta.

– Tottakai maailmantalouden epävakaus heijastuu hirveän voimakkaasti siihen, että rahoitusta on äärimmäisen vaikeata saada, vaikka hankkeella olisi kaikki luvitus kunnossa, sanoo kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.