Alle neljäsosa ruotsalaisista tuntee ruotsinsuomalaiset

Tuoreen tutkimuksen mukaan alle neljäsosa ruotsalaisista tietää, että ruotsinsuomalaiset ovat yksi maan viidestä vähemmistöryhmästä. Alle kolmasosa tietää, että suomi on yksi Ruotsin vähemmistökielistä.

Ulkomaat
Ihmisiä kävelee kadulla Tukholmassa.
Mauriz Antin / EPA

Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 24 prosenttia ruotsalaisista tietää, että ruotsinsuomalaiset ovat Ruotsissa kansallinen vähemmistöryhmä.

Vajaa kolmasosa, eli 28 prosenttia, tietää, että suomi on yksi maan vähemmistökielistä.

Vuoden 2010 tutkimuksessa 39 prosenttia vastaajista tiesi suomen vähemmistökieliasemasta. Suomi on Ruotsin suurin vähemmistökieli puhujien määrällä mitattuna.

– Vuoden 2010 paremmat tulokset saattavat johtua siitä, että vähemmistölaki oli juuri tullut voimaan edellisvuonna. Kansalliset vähemmistöt ja kielet saivat silloin paljon huomiota mediassa, sanoi Kielineuvoston suomen kielen kielenhoitaja Riina Heikkilä.

Vastaajista 66 prosenttia osasi nimetä yhden Ruotsin kansallisista vähemmistöistä, eli kolmasosa ei osannut nimetä ainuttakaan. Vähemmistökielten kohdalla tilanne oli lähes samanlainen – 65 prosenttia osasi nimetä vähintään yhden vähemmistökielen. Vuonna 2010 osasi 71 prosenttia vastaajista nimetä ainakin yhden vähemmistökielen.

Ruotsin kansallisia vähemmistöjä ovat saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, länsipohjalaiset, romanit sekä juutalaiset. Vähemmistökielen asema on heidän puhumillaan saamella, suomella, meänkielellä, romanikielellä sekä jiddišillä.

Vuoden 2009 kielilain mukaan yhteiskunnan tulee suojella ja tukea vähemmistökieliä, sekä pitää huolta siitä, että vähemmistöryhmään kuuluva voi esimerkiksi opiskella ja käyttää kieltään.

Vähemmistöjen tukeminen tärkeää yhä useamman mielestä

– Useat eivät edelleenkään tunne kansallisia vähemmistöjä tai vähemmistökieliä. Enemmistöyhteiskunnan on tehtävä enemmän työtä vähemmistökielten hyväksi ja lisättävä niiden vaikutusta, sanoi Tukholman lääninhallituksen edustaja Katarina Popovic tutkimuksen tuloksissa.

Yhä useampi on kuitenkin sitä mieltä, että on tärkeää, että yhteiskunta tukee vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria. Vuonna 2010 oli 27 prosenttia vastaajista sitä mieltä, että asia oli erittäin tärkeä, nyt sitä mieltä oli 40 prosenttia.

Erityisesti nuoret, kyselyssä 15–29-vuotiaat, ovat yhä enemmän sitä mieltä, että vähemmistöjen tukeminen on tärkeää. Vuonna 2010 sitä piti erittäin tärkeänä 26 prosenttia nuorista vastaajista, nyt luku oli noussut 49 prosenttiin.

Saame oli sekä kaikista tunnetuin vähemmistöryhmä että tunnetuin vähemmistökieli. Vastaajista 60 prosenttia tiesi, että saamelaiset ovat virallinen vähemmistö ja 58 prosenttia tiesi saamen vähemmistökieliasemasta.

Tornionjokilaaksossa puhutun meänkielen tunnisti vähemmistökieleksi 17 prosenttia vastaajista. Sitä puhuvat länsipohjalaiset tunnisti vähemmistöryhmäksi 13 prosenttia vastaajista.

Romanit tunnisti vähemmistöksi 36 prosenttia ja juutalaiset 14 prosenttia vastaajista. Romanikielen tunnisti vähemmistökieleksi 28 prosenttia ja jiddišin 12 prosenttia vastaajista.

Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna 2 000 yli 15-vuotiaalle tammikuun 2015 aikana. Ruotsin kielineuvoston, Tukholman läänin lääninhallituksen ja saamelaiskäräjien tilaaman tutkimuksen toteutti tutkimuslaitos TNS Sifo.