Yli tuhat vuotta vanha dirhami ja piilossa ollut linnavuori houkuttelevat yliopistotutkijat kaivuutöihin Hämeeseen

Maailmankuulun Janakkalan miekkamiehen löytäneet harrastaja-arkeologit ovat taas tehneet uusia löytöjä niin Kanta-Hämeessä kuin Pirkanmaallakin. Täällä löydetty arabialainen raha vuodelta 940 jKr. on kiertänyt Lähi-idästä Hämeeseen joko läntistä reittiä keskiaikaisen Euroopan läpi tai vaihtoehtoisesti itäisen Bysantin ja Novgorodin reittiä pitkin. Turun yliopiston arkeologit alkavat nyt selvittää tarkemmin löytöjen syvempää merkitystä.

Kotimaa
Dirhami vuodelta 940 Jkr. ja keskiaikainen sormus
Arabialainen dirhami vuodelta 940 jKr. sekä vasemalla keskiaikainen sormus.Kari Mustonen / Yle

Arabialainen raha, dirhami vuodelta 940 jKr. on kulkenut kädestä käteen Lähi-idästä Hämeeseen, mahdollisesti joko läntistä keskiaikaisen Euroopan tai vaihtoehtoisesti itäisen Bysantin ja Novgorodin reittiä pitkin.

Vanhalla itämaisella rahalla on ollut monta nimeä vuosisatojen aikana: dirhem, dirhemi, dirheemi ja dirham. Se on kalifien aikana lyöty hopearaha. Turkissa se tunnetaan myös vähäisenä painona.

Harrastaja-arkeologi Reijo Hyvönen kuljettelee kolikkoa Janakkalan Hangastenmäen linnavuorella pussissa ja luovuttaa sen aikanaan Museovirastolle.

Kansallismuseo ja Museovirasto ovatkin saaneet harrastajien löytämiä aarteita jatkuvana virtana viime vuosina niin Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta kuin Varsinais-Suomesta.

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöiden harrrastus vie oudoille poluille, kuin Indiana Jonesin kadonneen aarteen jäjille
Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöiden harrrastus vie oudoille poluille, kuin Indiana Jonesin kadonneen aarteen jäjilleKari Mustonen / Yle

Hangastenmäen linnavuorelle kiipeävä Reijo Hyvönen kuuluu Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöihin. He ovat nyt maailmankuuluja Janakkalan Hyvikkälän pellosta löytämänsä "miekkamiehen saagan" takia.

Myös Hangastenmäen linnavuori on menneisyyden etsijöiden löytö ja paljastus. Hangastenmäen linnavuori varmistui muinaisjäännökseksi vasta keväällä 2014.

Hangastenmäki on nyt muiden muinaismuistojen löytöalueiden tapaan rauhoitettu ja merkitty muinaismuistoalueeksi.

Briteissä ote arkeologiaan tuntuu olevan Suomea rennompi, tehdään viihteellisempää

Mikko Mäkelä

– Me lähetämme kaikki esineet Museovirastolle, ja tekevät sitten päätöksen, otetaanko ne kokoelmiin vai ei. Yleensä rautakautinen ja varhaisen keskiajan esineistö kiinnostaa Museovirastoa ja Kansallismuseota. Osa esineistä palautuu kuitenkin meille, kertoo tervakoskelainen Reijo Hyvönen.

Hyvönen on harrastanut arkeologiaa neljännesvuosisadan 1990-alun lähtien. Usein maastossa kulkee kumppanina Mikko Mäkelä, it-asiantuntija ja harrastaja arkeologi, mies jonka metallinpaljastin piippasi juuri "miekkamiehen" kohdalla.

Mäkelän löytö on levinnyt englantilaisen tv-sarjan "Medieval Death" kautta jo 90 maahan. Mäkelä vähättelee kansainvälistä julkisuuttaan, ja sanoo puhuvansa tv-sarjassa lähinnä ralli-englantia.

Hirvenpää koru varhaiselta keskiajalta
Hirvenpää koru varhaiselta keskiajalta.Kari Mustonen / Yle

– Briteissä ote arkeologiaan tuntuu olevan Suomea rennompi, tehdään viihteellisempää, tulkitsevampaa ja tarinallisesti kertovampaa esitystä, kuvailee Mikko Mäkelä kokemuksiaan televisiosta ja arkeologeista. Britit vierailivat sarjaa tehtäessä Janakkalassa Hakoisissa.

Mäkelä on "miekkamiehen" lisäksi ollut tekemässä varsinaista suurlöytöä uutta linnavuorta, joka kiinnostaa nyt myös ammattiarkeologeja.

Turun arkeologit tulossa Hangastenmäen linnavuorta selvittämään

Linnavuorien listalla vasta noussut Hagastenmäki sijaitsee Janakkalassa aivan Räikälänjoen tuntumassa, ja noin kilometrin päässä aiemmin tunnetusta ja maankuulusta Hakoisten linnavuoresta.

Museovirasto on saanut jo kolmisenkymmentä esinettä Hangastenmäestä, joista osa on hyvinkin näyttäviä; on keihäänkärkiä, panssarinuolen kärkiä, hevosenkenkiä ja hevosenkengän nauloja ja soihdunpidike.

Kyllä se varmasti liittyy sotilaalliseen toimintaan jo topografiansa perusteella

professori Jussi-Pekka Taavitsainen

Hangastenmäki on maastosta kohoava korkeahko vuori, hyvin ryteikköinen ja vaativa kivinen jyrkkäreunainen kalliomuodostuma. Vuori on saanut olla rauhassa satoja vuosia, koska sillä ei ole ollut minkäänlaista taloudellista merkitystä.

Turun yliopiston arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen on tehnyt linnavuorista väitöskirjansa. Nyt Taavitsainen palaa taas innosta lähettää laitoksensa nuoria tutkijoita selvittämään Hangastenmäkeä.

Taavitsainen aikoo tulla itsekin syksyllä Hangastenmäelle ja Hakoisiin.

– Ensin täytyy selvittää kohteen ikää ja luonnetta, ja nämä selviävät rakenteiden ja esinelöytöjen kautta, kertoo professori Taavitsainen.

Tällaiset dirhamit levisivät aikanaan ympäri Eurooppaa, meillähän tehdään siitäkin aiheesta Turussa väitöskirjaa

professori Jussi-Pekka Taavitsainen

Samalla pohditaan ja selvitetään mäen käyttötarkoitusta, joka alustavasti vaikuttaa löytöjen perusteella liittyvän puolustukseen ja sodankäyntiin, koska esimerkiksi nuolenpäitä ja hevosenkengän nauloja Hangastenmäestä löytyy todella runsaasti.

Hangastenmäki on saattanut olla joko linnoitus- ja leiripaikka tai sitten alue on voinut olla aikanaan taistelunäyttämö.

– Hangastenmäkeä joudutaan kuitenkin raivaamaan runsaasti, koska linnavuori on nyt hyvin tiheää ryteikköä ja lisäksi aluskasvillisuus peittää kesällä maaston, kertoo professori Jussi-Pekka Taavitsainen.

– Tähän mennessä tehtyjen löytöjen perusteella ajoitus Hangastenmäen osalta olisi 1200-luvun paikkeilla, pohtii Taavitsainen.

Tutkimustyön mahdollistaa Hämeen Rahaston tarkoitukseen myöntämä avustus. Tutkimuksen kestoa ei osata arvioida, kaikki riippuu rahoituksesta, kertoo professori Jussi-Pekka Taavitsainen.

Dirhami kämmenellä – menneisyyden etsijät avustamassa

Jos Janakkalan miekkamies on harrastajien tunnetuin ja arvoituksellisen löytö, niin suurin löytö on tietysti kokonainen uusi linnavuori, Hangastenmäki.

Harrastaja-arkeologit Reijo Hyvönen ja Mikko Mäkelä pyörittelevät käsissään keväällä Hämeestä löytämäänsä arabialaista kolikkoa vuodelta 940 jKr.

Yli tuhat vuotta vanhan rahan löytyminen syvältä sisämaasta Hämeestä osoittaa, että alue on ollut kytköksissä rannikkoon ja monenlaiset kauppamiehet ja sotilaat ovat liikkuneet nykyisen Hämeen mailla lähinnä Vanajavedenlaaksossa Janakkalasta Hattulaan ulottuvalla alueella.

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät Reijo Hyvönen ja Mikko Mäkelä Hangastenmäen linnavuorella.
Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät Reijo Hyvönen ja Mikko Mäkelä Hangastenmäen linnavuorellaKari Mustonen / Yle

– Tällaiset dirhamit levisivät aikanaan ympäri Eurooppaa. Meillähän tehdään siitäkin aiheesta Turussa väitöskirjaa, tohtoriopiskelija Jani Oravisjärvi on identifioinut tällaisia rahoja, kertoo professori Jussi-Pekka Taavitsainen.

Dirhami on saattanut kulkeutua Hämeeseen aikanaan niin viikinkien, ristiretkeläisten kuten mahdollisesti novgorodilaistenkin mukana, tai vieläkin myöhemmin.

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöiden harrastus on hyvin menneisyyttä kunnioittavaa ja lähes ammattitasoista.

Talvet tehdään taustatyötä, tutkitaan karttoja, asiakirjoja ja pohditaan mahdollisia tutkimuskohteita. Tärkeää on myös pyytää luvat maanomistajilta ennakkoon, jotta alueella saa liikkua ja mahdollisesti kaivaa alustavasti metallinpaljastimen piiippauksen aiheuttajaa.