1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Peiposjärvi, Pieksämäki

Kyläkoulu kuilun partaalla - naapurikuntaa huudetaan apuun

Peiposjärven koulu on kamppaillut vuosia vähäisen oppilasmäärän kanssa. Nyt se yrittää houkutella lapsia kuntarajan takaa.

Peiposjärvi, Pieksämäki
Koulurakennus.
Peiposjärven koulua käy tällä haavaa 27 lasta.

Peiposjärven kyläkoulu on ollut lakkautusuhan alla useita kertoja, ja nyt Pieksämäen talouden tasapainottamista pohtinut työryhmä esittää jälleen pienen koulun lakkauttamista. Taustalla ovat Pieksämäen syvät talousvaikeudet. Vuosibudjetissa on seitsemän miljoonan euron aukko, ja lisäksi uusi hallitus on asettanut kunnille kovat säästötavoitteet.

Pieksämäen sivistystoimen johtaja Kari Koistinen uskoo, että ratkaisu koulun ahdinkoon löytyy kuntarajan takaa, Joroisista.

– Peiposjärven koulu sijaitsee aivan Joroisten rajalla, ja rajan toisella puolella Maaveden kylässä on paljon lapsukaisia, jotka voisivat tulla Peiposjärvelle kouluun tai koulun yhteydessä olevaan päivähoitoon, Koistinen sanoo.

Peiposjärven koulu on pitkään kamppaillut pienen oppilasmäärän kanssa. Tällä haavaa koululla on kaikkiaan 27 lasta, kun kunnanvaltuusto on määritellyt vähimmäisrajaksi 36.

– Tällä hetkellä on yksittäisiä joroislaisia lapsia, jotka ovat anoneet lupaa tulla Peiposjärven kouluun, mutta me toivomme, että kaikille annettaisiin vapaa mahdollisuus käydä koulussa kuntarajan yli ilman byrokraattisia kiemuroita.

– Lapset tuovat tietysti mukanaan kotikuntakorvauksen, joka on suunnilleen 8000 euroa lasta kohti. Kun lapsia olisi enemmän, koulun ylläpitäminen olisi halvempaa, Koistinen sanoo.

"Kyllä koulunsa saa jo nyt valita vapaasti"

Joroisten sivistystoimessa tilannetta tulkitaan hieman toisin. Sivistysjohtaja Jaakko Kurosen mukaan byrokraattiset esteet kuntarajan ylittävään koulunkäyntiin on jo nyt karsittu minimiin.

– Minusta byrokratiaa on jo kevennetty, emmekä lähde pitämään kiinni omista lapsista tai kotikuntakorvauksista. Kyllä koulunsa ja päivähoitopaikkansa saa jo nyt valita vapaasti. Mitään isoja käytännön muutoksia emme voisikaan lähteä nykytilanteeseen tekemään, koska kouluverkkosuunnitelma on jo menossa valtuuston hyväksyntään.

Sivistysjohtaja Kuronen vakuuttaa, että Joroisissa ollaan vain tyytyväisiä kuntarajat ylittävään koulunkäyntiin.

– Meidän näkökulmasta tässä on kyse siitä, että pidetään alue elinvoimaisena. Jos halutaan pitää maaseutu asuttuna, niin yhteistyötä pitääkin tehdä. Rahaa emme menetä, koska kotikuntakorvauksen nettosummalla ei kuitenkaan kateta opetuskuluja, Kuronen sanoo.

Perhe joutuu pohtimaan muuttamista

Elisa Janhusen neljävuotias poika on ollut vuoden hoidossa Peiposjärven koulun yhteydessä olevassa ryhmäperhepäiväkodissa. Matkaa kotoa Joroisten Maavedeltä Peiposjärven ryhmikseen on kuusi kilometriä.

– Jos Peiposjärven koulu lakkautettaisiin, lapsi pitäisi viedä Joroisten kirkonkylälle 20 kilometrin päähän, sitten ajaisin 20 kilometriä takaisin ja vielä 20 kilometriä töihin. Eli meidän perheelle tämä on tosi iso asia, Janhunen sanoo.

Elisa Janhusen käytännön kokemuksen mukaan lapsen saaminen hoitoon kuntarajan toiselle puolelle on ollut kaikkea muuta kuin vaivatonta.

– Kyllä se tosielämässä on työn takana. Sitä on pitänyt pyytää ja vaatia, että voi viedä lapsen toisen kaupungin puolelle hoitoon. Ehkä kunnan säästöpolitiikka aiheuttaa sen, että ostosopimus on ollut vaikeaa saada, paljon on pitänyt perustella ja vaatiakin.

Janhusen mukaan perheen elämä mutkistuisi huomattavasti, jos Peiposjärvi suljetaan. Edessä saattaisi olla jopa muutto

– Se mietityttää, että miten tulevaisuus lasten kanssa maaseudulla oikein sujuu. Ei sitä haluaisi niin hirveän pitkiä päivähoitomatkoja ja koulumatkoja.

Lue seuraavaksi