Jättitehdas: 150 kilometriä paaluja maahan – jokaisella omat koordinaatit

Noin sata työurakkaa, sadan omakotitalon betonit pelkästään piipun juurelle ja paljon muuta. Äänekoskelle rakennettavan biotuotetehtaan rakennuspäällikköä urakka ei hätkäytä, sillä hän rakentaa jo neljättä sellutehdasta. Yle Keski-Suomi seuraa biotuotehtaan rakentamista muutaman viikon välein, kunnes tehdas valmistuu elokuussa 2017.

talous
Haihduttamon koepaalutus
Sanna Savela / Yle Keski-Suomi

Viime vuonna tähän aikaan rakennuspäällikkö Pekka Salomaa käveli myös sellutehtaan rakennustyömaalla, mutta maapallon toisella puolella Uruguayissa.

Jokaisella paalulla on oma tarkka paikkansa maapallon leveys- ja pituuspiireillä.

Rakennuspäällikkö Pekka Salomaa

Uruguayssa Salomaa asui kaikkiaan viisi vuotta kahdessa vaiheessa – eli kahden sellutehtaan rakentamisen verran – ja lähes suoraan sieltä palattuaan hän aloitti työt Äänekosken tehtaan esisuunnittelutiimissä

– Ammattirakentaja on samanlainen missä päin maailmaa tahansa: Uruguayissakin väki teki hyvää jälkeä, vaikka menetelmät eivät olleet yhtä kehittyneitä kuin meillä.

Maapallon toisella puolella huonoihin puoliin kuului lakkoherkkyys, hyviin taas maan asuttaneiden italialaisten ja espanjalaisten mukanaan tuoma eteläeurooppalainen kulttuuri ruokineen päivineen.

Äänekosken työmaassa Salomaata kiehtoo sen poikkeuksellisuus Suomessa.

– Kotikin on Jyväskylässä, joten kerrankin on lyhyt työmatka.

Kuukausien paalutus

Jättitehtaan työmaalla ovat tällä viikolla alkaneet piipun paalutukset. Sitä ennen tehtiin koepaalutuksia, jotka olivat rakennuspäällikölle ilonaihe: ainakin piipun ja haihduttamon osalta selvitään perinteisillä betonipaaluilla.

Vaihtoehtona olisi ollut hidas ja kallis porapaalutus.

Uuden tehtaan piipun paalutus käynnissä.
Sanna Savela / Yle

– Porapaalutusta tullaan todennäköisesti käyttämään soodakattilan alla suurten kuormakeskittymien kohdilla.

Koepaalutusten avulla määritellään, kuinka pitkiä paaluja maahan saadaan menemään. Kun varsinaiseen työhön päästään, osataan käyttää kussakin paikassa oikeanmittaisia paaluja.

– Varsinainen paalutus on sidottu maapallon koordinaatistoon: jokaisella paalulla on oma tarkka paikkansa maapallon leveys- ja pituuspiireillä.

Yksi betonipaalu kantaa noin 80 tonnia: kaikkiaan tehtaan alle juntataan 150 kilometriä erimittaisia paaluja. Jytkettä Äänekoskella riittää vielä kuukausiksi, sillä työ kestää lokakuulle saakka.

120 metriä korkea piippu

Piipun perustusten paalutuksen saadaan tehtyä ensi viikon aikana ja juhannusviikolla alkaa perustusten valaminen.

– Piipun perustuksiin menee noin 1500 kuutiota betonia eli noin sadan sataneliöisen omakotitalon verran. Perustuksia valetaan neljä päivää yötä päivää: työ etenee noin 60 kuution tuntivauhtia.

Äänekosken vanhan sellutehtaan noin 70 metriä korkea soodatehdas ja noin 90 metriä korkea piippu.
Sanna Savela / Yle Keski-Suomi

Juhannuksen jälkeen alkaa soodakattilan paalutus: sen perustukset vaativat puolestaan 5000 kuutiota betonia.

Uudesta soodakattilasta tulee noin 90 metriä korkea eli nykyisen piipun korkuinen. Uudesta piipusta tulee puolestaan 120 metriä korkea, ja sen tekeminen alkaa elokuussa.

Haastavinta on aikataulu

Jättitehdasta rakennetaan alue kerrallaan ja tarkasti aikataulutettuna.

Tehtaan rakentaminen ei ole yhden miehen show: meillä on hyvät suunnittelijat ja kokenut porukka.

Rakennuspäällikkö Pekka Salomaa

– Suunnittelu etenee lähellä toteutusta. Ensimmäiset työpiirrustukset ovat nyt tulleet piipusta ja seuraavaksi soodakattilasta.

Rakennustyömaa tullee sisältämään noin sata urakkaa, joten niiden hanskaamisessa riittää rakennuttajatiimillä työtä. Laitteet on jo ostettu ja niiden tulolla on aikataulu. Sitä ennen pitäisi saada koneille seinät ja katto valmiiksi ajoissa.

– Kyllä kaiken kulkeminen aikataulussa on se vaativin juttu, mutta se ei ole yhden miehen show: meillä on hyvät suunnittelijat ja kokenut porukka.

"Liian tiukalle vedetty organisaatio ei toimi"

Äänekoskelle nousee Salomaan 30-vuotisen uran neljäs sellutehdas.

Suomessa on monin paikoin hommat vedetty jo liian tiukille: organisaatiot ovat liian pieniä ja siitä seuraa ongelmia.

Rakennuspäällikkö Pekka Salomaa

– Jotain masokismiä se kai on, että tätä jaksaa tehdä. Paljon työtä joudutaan menemään arvaamalla, mutta se onnistuu, kun osataan ennakoida.

Se on myös Salomaan mielestä tärkeää, että yksi mies tekee yhden miehen hommat, vain siten väki jaksaa.

– Tehtaan rakentaminen on vähän kuin maratonin juoksemista: ei voi heti alussa vetää maitohapoille. Suomessa on monin paikoin hommat vedetty jo liian tiukille: organisaatiot ovat liian pieniä ja siitä seuraa ongelmia.

Yle Keski-Suomi seuraa biotuotetehtaan rakentamista muutaman viikon välein, kunnes tehdas valmistuu elokuun puolivälissä vuonna 2017.